Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistutti eduskunnan kyselytunnilla, että Suomessa on vajaa 50 000 omaishoitajaa, ja heistä suurin osa tekee omaishoitotyötä ympärivuorokautisesti, hyvin sitovasti.

Hoitopalkkiot ja ‑kriteerit vaihtelevat kunnasta toiseen, mikä on Essayah’n mielestä nykyjärjestelmän kaikkein huonoin puoli. Hänen mukaansa olisikin tärkeää, että kriteerit ja myöskin hoitopalkkiot saataisiin samalle tasolle jo yhdenvertaisuudenkin näkökulmasta.

– Nyt sote-uudistuksen myötä sitten näitä hoitopalkkioita ja kriteerejä ollaan yhtenäistämässä alueellisesti, mutta aikooko hallitus tehdä jotain sille, että meillä koko maassa olisi samankaltaiset kriteerit ja samantasoiset hoivapalkkiot?

Aikooko hallitus tehdä jotain sille, että meillä koko maassa olisi samankaltaiset kriteerit ja samantasoiset hoivapalkkiot?

– Vielä: millä tavalla me varmistetaan tuolla alueilla, että omaishoitajille on riittävä tuki, myöskin muu kuin taloudellinen tuki, että he jaksavat omaishoidon työssään, Essayah kysyi

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaani kysymys on erittäin ajankohtainen.

– On erittäin tärkeätä, että nyt jo sote-keskuksissa otetaan omaishoitajien tuki niin vakavasti, että he jaksaisivat. Se on erittäin tärkeätä, ja se on mukana hallituksen sote-sisältöuudistuksessa.

Toinen kysymys on Kiurun mukaan vaikeampi.

– Emme voi pitkään mennä niin, että tukikriteereitä ei yhdenmukaistettaisi, mutta minun on sanottava teille, että kun on niin paljon korjattavaa, hallitusohjelmaan ei pystytty sisällyttämään näin mittavaa uudistusta sillä hintaluokalla.

– Kaikki vanhuspalvelut oli uusittava, niin hoitajamitoitus kuin nyt tuleva vanhuspalvelukakkosvaihe eli meillä ei ollut rahaa siihen, Kiuru vastasi.

Essayah muistutti, että omaishoitotilanne päättyy usein lopulta siihen, että omaishoidettava siirtyy hoivakotiin.

Julkisuudessa on jälleen kerran ollut esillä tapauksia, joissa omaishoidettava ja -hoitaja on erotettu toisistaan hoivan luonteen muuttumisen takia.

Essayah siteerasi eduskunnan oikeusasiamiestä, joka on ottanut kantaa tilanteeseen: ”Säännöstä ei voi tulkita siten, että puolisoilla olisi oikeus asua yhdessä vain silloin, kun heidän palvelutarpeensa ovat yhtäläiset.”

– Eli suomeksi sanottuna: puolisoita ei pitäisi erottaa toisistaan, jos he haluavat elää yhdessä, vaikka heidän palvelutarpeensa olisi erilainen.

– Arvoisa hallitus, mitä te aiotte tehdä tälle tilanteelle, joka on monesti sydäntäsärkevä? 73 vuotta yhteistä eloa ja puoliso toteaa, että meidät erotettiin kuin koirat, Essayah kysyi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan laki turvaa ihmisille sen, että tämän ei pitäisi olla mahdollista,

– Minä en ymmärrä, miksi toistuvasti meiltä löytyy Suomesta kuntia ja kuntayhtymiä, jotka järjestäjänä eivät noudata lakia. Tämä on hyvin selvä viesti, että tämä ei ole mahdollista.’

– Laki on hyvä, eduskunta on huolehtinut, että näin on. Oikeusturva on jokaisella meistä, ja vanheta pitää saada turvassa ja pelkäämättä, miten minulle ja puolisolleni käy, ja me pidämme tästä eduskunnassa tiukasti kiinni, Kiuru sanoi.