– Tässäkö olivat evääni sinulle, pohtii Kristiina Kunnas kahden äidin uutuskirjassa ”Sun ja mun jääkaappi”

8.10.2021 klo 16:19 Hyvinvointi Merja Eräpolku

Tätä pitkään hautunutta ja lämminhenkistä kirjaa on jokseenkin mahdoton laittaa mihinkään tiettyyn kirjallisuuden lajiin. Se on kahden naisen kynästä syntynyt kokonaisuus. Samalla se on muistelmateos, keittokirja ja kotitalousopas sekä hengellinen kirja.

KD-Lehden päätoimittajan Kristiina Kunnaksen ja taiteilija Tiipi Jokisen uutuuskirja Sun ja mun jääkaappi on kahden erilaisen äidin tarina yksissä kansissa.

Kirjaidea sai alkunsa hetkestä, jolloin Kristiina Kunnaksen nuorempi poika oli lähdössä äidinkielen ylioppilaskokeeseen. Äiti oli laittanut valmiiksi eväät, jotka ilmeisesti näyttäytyivät urheilullisen pojan silmissä melko pieninä. Nuoren miehen kommenttina oli kysymys: ”Tässäkö on mun setti?”

– Tämä arkinen kysymys naulitsi minut paikoilleen. Tajusin, että poika lentää pian pesästä. Millaisia elämän eväitä olen hänelle antanut? Kunnas kertoo reaktiostaan.

– Päätin kirjoittaa eräänlaista ”testamenttia” pojille. Aika nopeasti ajattelin, että siitä voisi syntyä kirja, josta olisi evästä muillekin äideille ja poikasille. Mutta enpä arvannut, että menisi 12 vuotta ennen kuin kirja lopulta julkaistaan.

”Äitinä olemisen rinnalla muut elämäni asiat ovat – jos eivät nyt mitättömiä niin kuitenkin – toisarvoisia.” Kristiina Kunnas

 

Kristillisdemokraattien puoluelehden palveluksessa lähes parikymmentä vuotta työskennelleestä Kristiina Kunnaksesta avartuu kirjassa huolehtivainen Kriske-äiti ja kodin hengetär, ”mamma mia”, joka pohtii monelta kantilta äitiyttä, parisuhdetta ja rooliaan vaimona.

Kirjan tekstiin ovat löytäneet tiensä myös poikien lapsuuden lempireseptit. Jotkut niistä ehkä hieman eksoottisia perinteiseen suomalaiseen menuun rinnastettuna. ”Muiden äitien” tekemiä eineksiä ei tunnu ruokalistalta löytyvän.

Kunnaksen perheen vanhin poika on nykyisin jo kolmikymppinen – isä itsekin. Myös nuorempi pojista on jo vuosia ollut omillaan.

Mitä tekisit toisin, jos voisit palata ajassa taakse päin? 

– Olisi pitänyt lukea enemmän. Kun kymmenen vuotta sitten hankimme koiran, luimme monia koirienkasvatusoppaita. Lapset olivat lahja, emmekä ymmärtäneet opiskella heidän tuloaan varten!

– Lapsen ja nuoren kanssa oleminen ei ole vanhemmalle helppo tehtävä. Mutta jos on rakkautta ja armahtavaisuutta lasta ja itseä kohtaan, päästään onneksi jo pitkälle.
”Aina kun kaaduit, purskahdit kiukkuiseen itkuun. Yritin neuvoa sinua, ja se ärsytti sinua entistä enemmän. Sitten sanoin, että on kaksi vaihtoehtoa: Joko lähdemme saman tien pois rinteestä, tai sitten teemme niin, että joka kerta kaatuessasi rupeat nauramaan. Itku on tästä lähtien kielletty, kaatuminen ei! Ihme tapahtui. Kaaduit. Puristit väkinäisen naurun. Kaaduit uudelleen. Nauroit uudelleen. Sen jälkeen et enää kaatunut. Olit oppinut laskettelijaksi.” Kristiina Kunnas

 

Kunnas peilaa kirjassa nykyaikaa useampaan otteeseen omaan lapsuuteensa 60-luvulla, siihen miten elämänmeno on vuosikymmenten saatossa muuttunut.

Hän kertoo myös vanhemmistaan: isä oli saarnaaja, äiti kansakoulun opettaja. Äiti kuoli 43-vuotiaana vakavaan sairauteen.

– Minulta on jäänyt puuttumaan suhde omaan biologiseen äitiin aikuisena. Ei ole syntynyt hyvää eikä huonoa mallia äidistä. Olen joutunut itse opettelemaan.

– Mutta uskovan äidin antama rakkaus 14-vuotiaaksi saakka on ollut lahja ja siunaus elämälleni.

”Väsyneenä kyky loukkaantua on ääretön mutta kyky ottaa vastaan kritiikkiä aivan olematon. Nälkäinen tointuu, kun saa ruokaa, mutta mielensä pahoittaneen marttyyrin leppymiseen tarvitaan miltei iäisyys”. Kristiina Kunnas

Kunnas kuvaa kauniisti sitä, kuinka tärkeää hänelle oli saada lukea iltaisin lapsilleen iltarukousta ja laulaa heille iltalauluja. Tultuaan nyt isoäidiksi hän haluaisi olla siirtämässä hengellistä perintöä jälleen eteenpäin.

– Ruokarukous lapsenlapsen kanssa on minulle tärkeä, ja olen tehnyt hänelle myös ikioman iltarukouksen.

Kristiina Kunnas (vas.) ja Tiipi Jokinen kertovat Päivä Osakeyhtiön julkaisemassa uutuuskirjassa kokemuksistaan äitiydestä.  Kuva: Sari Savela

Pääosa kirjan teksteistä on kirjoitettu yhteisellä kirjoitusmatkalla Roomassa. Kunnas pyysi Jokista alun perin kuvittajaksi, mutta pian syntyi omalaatuinen idea yhdistää kaksi tarinaa samoihin kansiin.

– Piti lähteä kauemmas nähdäkseen jääkaapin sisään, kertoo toisen puoliskon kirjasta kirjoittanut ja sen kannen sekä kuvituksen tehnyt VTM ja taiteilija Tiipi Jokinen, kuusihenkisen uusperheen äiti.

Jokinen kuvailee kaunokirjallisessa omassa tekstissään rakastetuksi tulemisen vaikeutta ja uusperheen elämää puutarhurinsa kanssa vetoisessa töllissä.

Kunnasta ja Jokista on yhdistänyt ystävyyden ohella myös KD:n kuntavaalityö. Toinen on ollut ehdolla Helsingissä ja toinen Espoossa.

Kristiina ”Kriske” Kunnas kertoo kirjan synnystä ja omista kokemuksistaan kristittynä äitinä Merja Eräpolun haastattelussa KD-Kompassi -ohjelmassa Radio Deissä lauantaina 9.10. klo 12.50.  Ohjelma on jälkikäteen kuultavissa myös netin kautta www.kd.fi/soundcloud

Ylös