”Synnyttänyt juridinen mies voikin olla äiti” – Sari Essayah muistuttaa, että lainsäädännössä tulee vastaan erikoisia tilanteita
12.10.2021 klo 17:17 Eduskunta Samuli Rissanen
– Isyys ja äitiys ovat elämän suurimpia iloja ja vastuita, ja olisi järkevää, että vanhemmuuslaille, jossa sitten nämä isyys- ja äitiyslait yhdistetään, olisi asianmukainen, pidempiaikainen käsittely, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah toivoo.
Essayah mukaan vanhemmuuslakia ei pitäisi tuoda budjettilakina vaan sille pitäisi varata pitempi käsittelyaika.
– Kun jo täällä debatissakin nousi esille jo useita sellaisia kohtia, joihin edustajat kiinnittivät huomiota ja joissa varmasti juridistakin selvittelyä kaivataan, Essayah totesi eduskunnassa.
Hän kiinntti huomiota siihen, että äitiyttä ja isyyttä koskevat termit on lakiesityksessä pyritty korvaamaan sukupuolineutraalilla vanhempi-termillä.
– Herää kysymys, kun on tiedossa, että hallituksella on myös translaki pöydällä, että onko terminologisilla valmisteluilla mahdollistettu se, että nämä lainsäädännöt sitten aikanaan tässä tullaan huomioimaan, Essayah huomautti
Lainsäädännössä tulee Essayah’n mukaan vastaan erikoisia tilanteita: Synnyttänyt juridinen mies voikin olla äiti.
Olisi tärkeää aina täsmentää, että puhutaan biologisesta äitiydestä ja isyydestä.
– Siinä mielessä olisi tärkeää aina täsmentää, että puhutaan biologisesta äitiydestä ja isyydestä.
Essayah huomautti, että lakiesityksessä otetaan kantaa juridiseen äitiyteen ja isyyteen. Ja sitten on vielä vanhemmuus: On sosiaalista vanhemmuutta ja monenlaista vanhemmuutta, jossa esimerkiksi vaikkapa vanhempien tai kasvattajien lukumäärä voi olla jotakin muuta kuin mihin juridisesti otetaan kantaa.
– Minun mielestäni on ymmärrettävä termien ero. Eduskunnassakin tuntuu tulevan sellaisia kiistakysymyksiä edustajien välille, kun puhutaan eri asioista ja eri termeistä.
– Mutta tosiasiahan biologian puolella on, että jokaisella meillä on yksi biologinen isä ja yksi biologinen äiti, Essayah muistutti.
Hänen mielestään mahdollisuutta selvittää ihmisen biologinen alkuperä ei pitäisi rajata erilaisilla aikarajoituksilla, vaan jos lapsi haluaa omaa taustaansa selvittää, niin se olisi aina myöskin mahdollista.
– Lääketiede ja tutkimus ovat kehittyneet niin, että dna-testausta voidaan tehdä ja sitä voidaan tehdä aikarajoista riippumatta.