EU:n elpymisväline on jälleen ajankohtainen. Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Peter Östman muistuttaa, että rahat tulevat käyttöön myöhässä ja teho on huono.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen käväisi toissaviikolla Helsingissä kehumassa Suomen elpymisohjelmaa. Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman huomauttaa sarkastisesti, että komission arvioissa kaikkien maiden suunnitelmat ovat ”parasta A-luokkaa”.

Östman kysyi kyselytunnilla, että mitä EU tekee, jos ilmenee, että elpymisvälineen tukimiljardeja käytetään jäsenmaissa väärin.

Vaikea niitä rahoja on takaisinkaan periä

– Veikkaan, ettei lopulta mitään. Luottamukseni ei tässä kohtaa ole kovin korkea. Vaikea niitä rahoja on takaisinkaan periä, Östman arvioi Pohjois-Savon piirin syyskokouksessa.

Elpymisväline tulee hänen mukaansa koronan kannalta liian myöhään, on valtavan byrokraattinen ja investointina heikkotehoinen.

– Mutta se askel on nyt otettu. Euroopasta kuuluu jo ääniä, että jatkoa pitäisi saada, Östman toteaa lakonisesti..

Hän muistuttaa, että keväällä Suomella oli aito mahdollisuus torpata tämä rakennelma. Kritiikkiä paketille kuului puoluekentän kaikilta laidoilta vasemmistoliitosta kokoomukseen. Äänestys elpymisvälineestä päättyi lopulta niin, että mikäli seitsemän KYLLÄ äänestänyttä olisi äänestänyt EI, olisi rakennelma hylätty.

Östman nosti Pohjois-Savossa esiin myös yhden tämän hetken vakavimman kysymyksien eli maatalouden kannattavuuskriisin. Maanviljelijän keskimääräinen tuntipalkka on kuuden euron tienoilla. Työtä tehdään omalla riskillä. Viljelijät ovat uupumuksen rajamailla.

– Kuka siinä hommassa vielä jaksaa? Tällaisia uutisia on nyt kuultu vaikka kuinka monta vuotta. Moni kysyy aivan aiheellisesti, miksi maatalouden kannattavuuden parantaminen on niin vaikeaa?

– No osin tietenkin siksi, että muutos näkyisi meidän jokaisen kauppalaskussa. Maataloustuotteiden tuottajahinnat eivät nouse päivittäistavarakaupan jäykkien ja joustamattomien sopimuskäytäntöjen vuoksi, vaikka tilojen kustannusten nousu niin edellyttäisi, Östman arvioi.

Erittäin rajun kustannusten nousun takia tuottajahinnat eivät paikoin kata edes kustannuksia. Julkisen vallan kyky puuttua yksityisoikeudellisiin sopimuksiin on tietenkin rajallinen.
Viime aikoina maataloudesta on puhuttu lähinnä maatalouden ilmastopäästöjen näkökulmasta.

– Jotenkin tuntuu, etteivät aivan kaikki poliitikot taida olla vielä hahmottaneet, että ihmisen pitää myös syödä. Ei maatalous ole mikä tahansa teollisuudenala, vaan elinehto.

Östmanin myöntää, että on totta, että maatalouden ilmastopäästöt EU-alueella eivät ole laskeneet, vaikka kaikenlaiseen viherryttämiseen on suunnattu miljardeja. Hän kysyy kuitenkin, onko tämä kuitenkaan viljelijöiden vika.

– Viljelijät tekevät sitä, mihin maataloustukijärjestelmä ja taloudelliset kannusteet heitä ohjaa. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on valitettavasti ollut sitä, että yhtä ongelmaa ratkaisemalla on aina luotu pussillinen uusia.

Politiikassa onkin Östmanin mukaan kyse arvovalinnoista: Vaikka hallitus ottaa valtavasti lisää velkaa, ei rahaa kuitenkaan löydy sinne missä tarve on suurin. Hoitovelka on kasvanut räjähdysmäisesti ja hoitohenkilökunta on toiminut jaksamisen äärirajoilla. Valitettavan moni terveydenhuollon ammattilainen harkitsee alan vaihtoa. Poliisien määrärahoihin saatiin jonkinlaista parannusta vasta melkoisen paineen jälkeen.

Sote-sektorilla voimavaroja syö sote-uudistuksen käytännön toteutus. Hallituksen läpi runttaama malli on Östmanin mukaan keskeneräinen ja ennen kaikkea riisuttu, mikä oli tietenkin hyvä taktinen veto: saatiin ainakin jotain eteenpäin.

– KD ei missään vaiheessa kannattanut näin montaa ”maakuntaa” tai ”hyvinvointialuetta” vaan yksinkertaisempaa viiden sote-alueen mallia, hän kertoo.

Nyt uudistus lisää sote-menoja ja tulee johtamaan kokonaisveroasteen nousuun. Lisärahan tarpeeksi on arvioitu jopa yli kuusi miljardia euroa vuodessa.

Samalla kuntatalous heikkenee selvästi ensi vuonna. Kuntien valtionapuihin osoitetaan ensi vuonna 13,1 mrd euroa, eli lähes miljardi euroa vähemmän kuin viime vuonna, kun koronatuet poistuvat.

Hallituksen sote-ratkaisu kaventaa sekin kuntien taloudellista liikkumavaraa.

Politiikan loppusyksyn pääteema tulee olemaan aluevaalit ja siihen liittyvä rekrytointi.

– En oikein tiedä, mitä ajatella näistä aluevaaleista. Hallituksen piti jostain syystä saada ne pidettyä jo näin kiireisellä aikataululla. Minua pelottaa hieman se, mitä nämä kansalaisista ylimääräisiltä ja turhilta tuntuvat vaalit tekevät yleiselle äänestysinnolle.

– Se ei ole hyvä asia, jos äänestysinto jää kovin matalaksi, Östman sanoi..