Suomalainen terveydenhuolto oli kriisissä jo ennen koronapandemiaa. Pandemian aikaan hoitojonot ovat kasvaneet entisestään, kun hoitohenkilökuntaa on siirretty perustehtävistään vahvistamaan tehohoidon kapasiteettia, koronatestaajiksi, tartunnanjäljittäjiksi sekä rokottajiksi. Lisäksi pandemian alkuaikoina moni asiakas perui vastaanottoaikansa joko itse tai terveydenhuollon kehotuksesta.

Sen lisäksi, että kansalaiset kärsivät hoitoon pääsyn pitkittymisestä, hoitovelka aiheuttaa lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Kun sairauksia ei huomata ajoissa, on hoito vaikeampaa ja kalliimpaa, ja usein myös ennuste huonompi. Samalla hoitohenkilökunta joutuu tekemään työtä alimiehityksellä äärimmäisen stressaavassa tilanteessa, ja moni harkitsee alanvaihtoa työn kuormittavuuden vuoksi. Työntekijöiden palkitseminen venymisestä pandemian aikana on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka poikkeuksellinen tilanne on koetellut hoitohenkilökuntaa erityisen rankalla tavalla.

Hoitoalan työvoimakadon paheneminen on estettävä nyt, eikä hoitojonojen purkaminen voi odottaa sote-uudistuksen toimeenpanoa tai koronatoimien päättymistä.

Hoitoalan työvoimakadon paheneminen on estettävä nyt, eikä hoitojonojen purkaminen voi odottaa sote-uudistuksen toimeenpanoa tai koronatoimien päättymistä. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos tekijöitä saadaan lisää ja nykyisin hoitoalalla työskentelevien työkuormaa pystytään keventämään.

Tarvitaan korvamerkitty lisärahoitus kuntien valtionosuuksiin terveydenhuollon tason parantamiseen ja hoitovelan purkuun. Siksi KD:n eduskuntaryhmä esittää, että eduskunta lisää 0,5 miljardia euroa terveydenhuollon tason parantamiseen ja hoitovelan purkuun.