Kristillisdemokraattien aluevaaliohjelma ja juliste julkaistiin tiistaina 19. lokakuuta. Monien vaalien visuaaliset ilmeet puolueelle suunnitellut puoluesihteeri Asmo Maanselkä sai idean stetoskooppi-sydän-julisteeseen juoksulenkillä, kirjaa kuunnellessaan.

KD:n aluevaalien juliste lähti syntymään juostessa. Puoluesihteeri Asmo Maanselkä kuunteli juoksulenkeillään kirjaa jossa pohditaan sekä hyvän hoivan ja hoidon että lumelääkkeiden vaikutuksia ihmisen toipumiselle.

Kaikkein innostavinta puoluesihteerin moninaisissa tehtävissä on ollut puolueen visuaalisen vaali-ilmeen suunnittelu. Tämä käy pian selväksi, kun tutustuu Asmo Maanselän työskentelyyn.

Samalla ideoiminen ja kuvallinen luominen on ollut myös raastavaa. Mistä löytyy paras idea? Ja kun ajatus on löytynyt, mistä saada toteuttaja, että asia avautuu myös katsojalle, äänestäjälle.

Maanselän korvanapeissa kuului Duodecimin äänikirjana lastentautien erikoislääkärin, lääketieteen filosofian ja etiikan professorin Pekka Louhialan teos Plasebon arvoitus. Tämän vuoden keväällä arkkiatri Risto Pelkosen palkinnon vastaanottaneen lastenlääkäri Louhialan erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat viime vuosina olleet plasebovaikutus, hoitosuhde ja näyttöön perustuva lääketiede. Louhiala on sekä lääketieteen että filosofian tohtori.

Maanselkä kuunteli kirjaa, innostui ja ihastui. Hän vertaili kirjasta kuulemaansa omiin kokemuksiinsa potilaan roolissa. Tällä viikolla 40 vuotta täyttävä Maanselkä on joutunut jo tutustumaan erikoissairaanhoitoon ja sairaalamaailmaan.

– Olen sairastunut muutaman kerran vakavasti. Tiedän miten hoitohenkilökunnan kiire ja stressi tuovat jännitystä hoitotilanteeseen ja miten se välittyy potilaaseen.

– Kuitenkin suurin osa omista kokemuksistani on lämminhenkisiä kohtaamisia lääkäreiden ja hoitajien kanssa.

Maanselkä muistaa muutamia tilanteita, joissa lausutut kannustavat, painokkaat sanat jäävät mieleen ja luovat toivoa tulevasta.

– Helpotus on voinut tulla jo lämpimistä sanoista: Sinä tästä nouset ja paranet.

Maanselän mieleen alkoi kehittyä ajatus. Kristillisdemokraattien on näytettävä, että hoitaminen pitää tehdä sydämellä eikä vain laitteilla.

Maanselän mieleen alkoi kehittyä ajatus. Kristillisdemokraattien on näytettävä, että hoitaminen pitää tehdä sydämellä eikä vain laitteilla.

– Idea kiteytyi julisteeseen siten, että hoidetaan sydämellä eikä vain sydäntä laitteilla. Tehdään laitteista ei ainoastaan hoidon vaan myös hoivan välikappaleita, Maanselkä kuvailee.

– Julisteen sanoma on se, että aito välittäminen ja myötätunto on parantumisen edellytys. Se taas yhdistyy julisteen sanomaan resursseista. Hoitohenkilökunnan kiireeseen ja aliresurssointiin pitää kiinnittää huomiota. Nyt tarvitaan resursseja hoitohenkilökunnan eikä hallinnon lisäämiseen, Maanselkä toteaa.

Sydänjuliste jää tällä kertaa Maanselän viimeiseksi palvelukseksi puolueelle, jossa hän on työskennellyt nuoresta opiskelijasta lähtien. Maanselkä siirtyy Avain Asuntojen markkinointipäälliköksi loppuvuodesta, jo ennen tammikuussa käytäviä aluevaaleja.

Maanselkä tuli eduskuntaryhmään avustajaksi 2002, ollessaan 21-vuotias yhteiskuntatieteiden opiskelija. Myöhemmin hän valmistui myös kauppatieteistä. Tuplamaisteri Maanselkä on lähes 20-vuotisella KD-urallaan toiminut luottamustehtävissä KD Nuorten puheenjohtajana ja Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna ja työtehtävissä ensin puolueen viestintäpäällikkönä ja vuodesta 2011 puoluesihteerinä.

Maanselkä innostui kuuntelemastaan Plasebon arvoitus -kirjasta niin paljon, että suosittelee sitä luettavaksi kaikille.

– Plaseboa pidetään Suomessa jotenkin negatiivisena asiana. Kyse on kuitenkin siitä, että potilas uskoo sekä lääkäreiden että lääkkeiden parantavaan voimaan, vaikka kovia rohtoja ei olisikaan määrätty. Eikö olisi parempi puhua hoivavaikutuksesta?

Maanselkä kertoo, että kirjassa lääketieteen ammattilaiset avaavat hyvin sitä, mikä merkitys hoitosuhteella ja hoivalla on parantumisessa.

– Ihminen on kokonaisuus, jossa mieli ja keho ovat erottamattomat. Lämmin ja ymmärtävä hoitosuhde potilaan kanssa voi parantaa jopa lääkkeitä enemmän. Yhteisvaikutuksena voisi säästyä miljardeja varsinkin henkisen puolen ongelmien hoidossa, Maanselkä pohtii.

Kristillisdemokraatit tähtää aluevaaliohjelmallaan juuri siihen, että resurssit kohdennettaisiin oikein.

– Hoitohenkilökunnalla pitäisi olla aikaa potilaalle, jotta yksilöllinen perehtyminen potilaan ongelmiin olisi mahdollinen. Kellon perässä juokseminen ei anna armoa, ja jos henkilökuntaa ei ole tarpeeksi, jää kohtaaminen vähemmälle.

Maanselkä ymmärtää, ettei poliitikko toki voi ruveta lääkäriksi.

– Mutta politiikalla voimme antaa mahdollisuuden yksilölliseen kohtaamiseen paremman resurssoinnin avulla.

Tästä ajatuksesta syntyi sydämen muotoon kiertyvä stetoskooppi. Enemmän hyvinvointia – vähemmän hallintoa -juliste on kaunis, mutta sen taustalla on sekä syvä huoli että kritiikki hallituksen suunnitelmia kohtaan.

– On käynyt ilmeiseksi, että hyvinvointialueiden ympärille rakennetaan mittavaa hallintokoneistoa, joka väistämättä vain kasvaa. Hallinto kasvattaa itse itseään ajan saatossa. Se kaikki on pois hoitotyöstä.

– Kristillisdemokraattien tavoitteena on, että panostus ei olisi hallinnon kasvattamiseen. Jos panostetaan hoitotyöhön, syntyy enemmän hyvinvointia, kohtaamista ja hoivavaikutusta.

Asmo Maanselkä suosittelee Pekka Louhialan kirjaa

Pekka Louhiala: Plasebon arvoitus, 140 sivua, Duodecim 2021

Lääketieteellinen keksintö, plasebokontrolloitu koe, paljasti jännittävän ilmiön, plasebovaikutuksen olemassaolon. Mitä tiedämme plasebosta ja plasebovaikutuksesta ja mikä jää vielä arvoitukseksi?

Käsitteet plasebo ja plasebovaikutus aiheuttavat hämmennystä siksi, että niitä tulkitaan niin monin eri tavoin. Usein ne myös sekoitetaan keskenään. Plasebon arvoitus -kirjan tavoitteena on tuoda selvyyttä terminologiaan, esitellä plasebovaikutuksista tehtyä monitieteistä tutkimusta ja havainnollistaa, kuinka plasebovaikutukset ovat pohjimmiltaan kaiken lääketieteen ja hoidon ytimessä.

”Plasebovaikutus” ei ole paras nimitys, kun tarkoitetaan hoitosuhteeseen liittyviä hyviä ja paranemista edistäviä asioita. Sen tilalle onkin tarjottu muun muassa hoivavaikutuksen, kontekstivaikutuksen ja merkitysvaikutuksen käsitteitä.

Plasebon käsite on selkeä silloin, kun sillä tarkoitetaan vaikuttamatonta ainetta tai hoitomuotoa, jolla on käyttöä vertailevassa tutkimuksessa, mutta joka ei – määritelmän mukaisesti – saa mitään aikaan. Käsite muuttuu kuitenkin häilyvämmäksi, kun sillä viitataan laajemmin hoidon kontekstiin ja hoitosuhteeseen. ”Plasebovaikutus” ei ole paras nimitys, kun tarkoitetaan hoitosuhteeseen liittyviä hyviä ja paranemista edistäviä asioita. Sen tilalle onkin tarjottu muun muassa hoivavaikutuksen, kontekstivaikutuksen ja merkitysvaikutuksen käsitteitä.

Teoksessa aihetta lähestytään kysymysten kautta. Lisäksi murretaan monia aiheeseen liittyviä myyttejä ja esitellään myös vastakkainen ilmiö: plasebon ”paha pikkuveli” nosebo. Teos osoittaa plasebovaikutuksen olevan todellinen ilmiö, jonka merkitys ulottuu lääketieteelliseen hoitoon, mutta myös moniin muihin ilmiöihin lääketieteen ulkopuolella.

Pekka Louhiala on lastentautien erikoislääkäri, jolla on lisäksi tohtorintutkinnot sekä lääketieteessä että filosofiassa. Hän on opettanut ja tutkinut lääketieteen etiikkaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa 1990-luvulta alkaen ja toimii vuosina 2020–2023 määräaikaisena professorina Tampereen yliopistossa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena viime vuosina ovat olleet plasebovaikutus, hoitosuhde ja näyttöön perustuva lääketiede. Lastenlääkärinä Louhiala toimii muutaman tunnin viikossa yksityisvastaanotolla.

(Lähde Duodecim)