”Yhteisvastuut ja elpymisvälineen tuomat jättivelat väärä kehityssuunta” – Kristillisdemokraattien mielestä Suomen pitää ajaa EU:ssa jäsenmaiden omaa vastuuta taloudestaan
27.10.2021 klo 15:24 Eduskunta Samuli Rissanen
Kristillisdemokraattien Peter Östman kertoi, että kristillisdemokraatit pitää lisääntyvää taloudellista yhteisvastuuta ja jäsenmaiden voimakasta velkaantuneisuutta kestämättömänä kehityksenä.
Eduskunta on tänään käsitellyt hallituksen EU-selontekoa.
Kristillisdemokraatit pitää lisääntyvää taloudellista yhteisvastuuta ja jäsenmaiden voimakasta velkaantuneisuutta kestämättömänä kehityksenä.
Oppositiopuolueet kritisoivat hallituksen EU-linjaa eduskunnassa, jonka käissä on ollut hallituksen EU-selonteko.
Kristillisdemokraattien Peter Östman kertoo, että kristillisdemokraatit pitää lisääntyvää taloudellista yhteisvastuuta ja jäsenmaiden voimakasta velkaantuneisuutta kestämättömänä kehityksenä.
– Suomen tulisi EU-politiikassaan voimakkaammin painottaa jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan. Hallituksen hyväksymä elpymisväline etäännyttää jäsenmaita terveestä taloudenpidosta ja markkinakurista sekä vie yhä kauemmaksi EU:n perussopimuksia kunnioittavasta linjasta, Östman arvioi.
– On riski, että joudumme maksamaan pankkien asiakkaina Etelä-Euroopan kaatuvat pankit
Kristillisdemokraatit ovat sitä mieltä, että väline sitoo veronmaksajat vuosikymmeniä kestävään yhteiseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Sen myötä avataan myös ovi EU-tason verotukselle.
– Paine lisätä EU:lle uusia omien varojen lähteitä yhteisen velan takaisin maksamiseksi kasvaa. Vaikka elpymisvälineen todetaan olevan kertaluonteinen ja poikkeuksellinen, ratkaisulla on ennakkotapauksen luonne. Yhteisvelan ja EU-verojen tieltä on vaikeaa enää peruuttaa, Östman sanoi
Hallitus on kristiillisdemokraattien mukaan edistänyt myös muita yhteisvastuullisia hankkeita ja näyttänyt vihreää valoa yhteisen kriisimekanismin aikaistetulle käyttöönotolle.
– On riski, että joudumme maksamaan pankkien asiakkaina Etelä-Euroopan kaatuvat pankit, Östman varoittaa.
EU:n ilmastotavoitteet tuovat nekin merkittävän määrän lisää sääntelyä, joka on paikoin ristiriitaista ja päällekkäistä.
Östman huomautti, että Suomelle tärkeä metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan eikä sitä pidä antaa Brysseliin, jossa puuttuu ymmärrys suomalaisten metsien monipuolisesta roolista.
– Yhteisen maatalouspolitiikan on mahdollistettava tuotannon säilyminen kaikkialla EU:ssa. Kotimainen ruuantuotanto on myös huoltovarmuuskysymys ja ilmastoteko.
Östman kertoi, että kristillisdemokraatit ei kannata turvapaikanhakijoiden automaattista jakomekanismia, koska se vain kiihdyttää ihmissalakuljetusta, vaan EU:ssa muidenkin maiden pitäisi vahvistaa kiintiöpakolaisjärjestelmää.
– Puolustusyhteistyön kehittäminen on noussut aiempaa vahvemmin EU-politiikan agendalle. Myös kansallisesti on syytä käydä keskustelu Nato-yhteistyön ja EU:n yhteisen puolustuksen merkityksestä ja tulevaisuudesta.