Heinolan KD-valtuutettu Kauko Kekkonen: Tarvitsemme terveen harkinnan henkeä sekä rokotuksia empiviltä että puoltavilta
1.11.2021 klo 20:06 Mielipiteet & Blogit KD Lehti
Kauko Kekkonen
Viime aikoina on käyty tunnepitoista ja kiihkeätä keskustelua koronarokotuksista. Rokotuksia empiviä tai perustelluista syistä kieltäytyviä halveksitaan ja vainotaan. Toiset taas pelottelevat Ilmestyskirjan petoaikaisilla kuvauksilla ja liittävät ne tähän päivään.
Eri rokotteet ovat Suomessakin aiheuttaneet tuhansia vakavia haittavaikutuksia, kuumetta, kipuja, veritulppia, sydäntulehduksia ja kuolemantapauksia. Botswanaan työkaudelle lähtiessäni sain useita rokotuksia, mutta ne taisivat olla suosituksia.
Nyt keskusteluun on sekaantunut myös piispa Teemu Laajasalo, mutta hänen kannanottonsa Helsingin Sanomissa kuulostaa huonosti harkitulta. Kirkosta eroamiset ovatkin lisääntyneet, koska Laajasalo jakaa rokottamattomat syntisiin vuohiin ja rokotetut hyveellisiin lampaisiin. Laajasalo on hyvä ”lampaiden” ruoskinnassa, mutta kaitsentaa hänen olisi opeteltava lisää. Meillä pitäisi olla yhteinen taistelu koronaa vastaan, mutta nyt rokotetut ja rokottamattomat ovat ”sisällissodassa”.
Meillä pitäisi olla yhteinen taistelu koronaa vastaan, mutta nyt rokotetut ja rokottamattomat ovat ”sisällissodassa”.
Harvardin yliopiston epidemiologinen tutkimus (68 maata) kertoo 30. syyskuuta, että rokotekattavuus ei korreloi COVID-19 tapausten lukumäärään. Toisin sanoen COVID-19 -tapauksia oli havaittu korkean rokotekattavuuden maissa enemmän kuin maissa, joissa on matala rokotekattavuus. Israelissa puolet sairaalapotilaista on rokotettuja, kertoi Helsingin Sanomat 17.9. Rokotekattavuus on maassa maailman kärkeä, mutta korona leviää silti aiempaa ärhäkkäämpänä. Tieteellinen tutkimus (Oxford University Press) osoittaa, että oikeaoppisesti rokote tulee pistää lihakseen, jos se osuu verisuoneen, sillä voi olla kohtalokkaita seuraamuksia.
Lääketurvallisuusyksikön päällikkö Liisa Näveri Fimeasta kertoi (Länsi-Uusimaa 30.7.), että ”koronarokotteiden haittailmoituksia tulee ovista ja ikkunoista valtavat määrät. Tämä on täysin ennennäkemätön tilanne”. Monien mielestä Marinin hallitus löysäsi lokakuun alussa rajoituksia liian aikaisin. Siitä seurasi ravintoloissa ja yökerhoissa juhlimista ja koronan leviämistä, tästä THL:n Mika Salminen varoitti useita kertoja. Hallituksen soutaminen ja huopaaminen jatkui ja 21.10. määrättiin taas rajoituksia Uudellemaalle ja Pohjanmaalle. STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila totesi (Iltalehti 14.10.) ettei hoitajien koronarokotusvaatimusta valmistella lakiin, koska koronarokotteiden myyntiluvat ovat vielä ehdollisia, kun riittävän pitkäaikaista seurantaa rokotteista ei ole vielä saatavilla.
Koronarokotteet eivät estä koronatartunnan saamista, eivätkä sen levittämistä. Siksi hyvä hygienia, etäisyyksien pitäminen ja maskien käyttö on edelleen aiheellista. Uusi Suomi kirjoittaa 21.10. talousongelmista: ”Paljon koronakriisiä pahempaa on tulossa. Maailman tulevat finanssiongelmat ovat paljon koronakriisiä vakavammat, varoittaa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD.”
Nyt tarvitsemme terveen harkinnan henkeä sekä rokotuksia empiviltä, että niitä puoltavilta, lainaamalla Kyösti Kallion rukous talvisodan aikana: ”Taivaallinen Isämme, katso armossasi kansamme puoleen. Sinä olet luonut sen ja rakastat sitä. Sinä näet, että se on mitä suurimmassa vaarassa. Siksi rukoilemme Sinua: Herra auta meitä hädässämme, äläkä anna meidän hukkua. Lahjoita kääntymys synnin ja laittomuuden tieltä, jotka johtavat kansamme tuhoon.”