Eduskunta on käsitellyt tänään Euroopan vakausmekanismiin ja kriisirahastoon liittyvää sopimusta. Kristillisdemokraatit esittävät, että eduskunta hylkää sopimuksen ja myöskin siihen sisältyvän lakiehdotuksen.

Kristillisdemokraattien vastalauseessa todetaan seikkaperäisesti Euroopan vakausmekanismin sääntöjen muutokset: EVM:ää voidaan jatkossa käyttää myös euroalueen kriisipankkien pelastamiseen.

– Euroopan vakausmekanismin painopiste on siis siirtymässä euromaiden rahoittamisesta selkeämmin instrumentiksi pankkikriisin varalle. Jos tulisi katastrofaalisen suuri pankkikriisi, siinä tilanteessa EVM:n viimesijaiset maksajat ovat eurooppalaiset veronmaksajat, Suomi siellä muiden mukana, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Jos tulisi katastrofaalisen suuri pankkikriisi, siinä tilanteessa EVM:n viimesijaiset maksajat ovat eurooppalaiset veronmaksajat, Suomi siellä muiden mukana

EVM:n sääntömuutoksella helpotetaan myös valtioitten velkajärjestelyä siten, että velallisten yksimielisyyttä ei enää jatkossa edellytetä. Essayah pitää hyvänä asiana, että EVM:n tuki pitäisi mahdollistaa vain velkakestäväksi arvioiduille maille, joiden velan takaisinmaksukyky on varmistettu.

– Toivottavasti tästä pidettäisiin kiinni. Tämän pitäisi olla koko tämän EVM:n toiminnan perusta, mutta tälläkin hetkellä on myönnetty rahoitusta valtioille, joitten velkojen takaisinmaksukyvystä voi ihan aiheellisesti esittää epäilyjä.

Essayah epäilee myös, että hätätilamenettelyssä määräenemmistöpäätöksenteolla on mahdollista, että Suomi joutuu tilanteeseen, jossa se joutuu kantamaan vastuuta hätärahoituksesta, jonka myöntämistä se on itse vastustanut.

Hän nostaa eisin myös ERVV-tukien siirron ja sen vaikutukset Suomen Kreikka-vakuuksiin. Mikäli siirto toteutettaisiin, vakuusjärjestelyn voimassaolo edellyttäisi kreikkalaisten pankkien kanssa sovittua järjestelyä koskevien sopimusten neuvottelua uudelleen.

Essayah’n mielestä vaikutuksia Suomen vakuusjärjestelyihin ei ole selvitetty etukäteen.

– Minun mielestäni valtiovarainministeriön olisi ehdottomasti pitänyt ikään kuin tutkia tämä skenaario B eli se, että jos käy niin, että jostakin syystä halutaan siirtää ERVV-tuet, mitä se tarkoittaa Suomen Kreikka-vakuuksien kannalta.

Kyse on myös Suomen budjettisuvereniteetista, jota eduskunnan perustuslakivaliokunta on omissa lausunnoissaan pohtinut. Essayah muistuttaa, että suomalaisilla on ollut Eurostatin mukaan viime vuosina korkein valtiontalouden takausten suhde kokonaistuotantoon.

Myös KD:n varapuheenjohtaja Peter Östman muistuttaa, että knsainvälisesti tarkasteltuna Suomen julkisen sektorin takausvastuut ovat jo nyt korkealla tasolla.

– Aivan niin kuin edustajakollegani Sari Essayah toteaa, jo kolme vuotta sitten Suomen julkisen talouden ja valtiontalouden takausten suhde kokonaistuotantoon oli EU-maiden korkein. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan huomioitu kasvavia EU-vastuita, jotka ovat jo kymmenissä miljardeissa euroissa, Östman sanoo.

Kristillisdemokraatit pitää lisääntyvää taloudellista yhteisvastuuta ja jäsenmaiden voimakasta velkaantuneisuutta kestämättömänä kehityksenä.

– Hallituksen hyväksymä elpymisväline etäännyttää jäsenmaita terveestä taloudenpidosta ja markkinakurista sekä vie yhä kauemmaksi EU:n perussopimuksia kunnioittavasta linjasta.

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsäsen mukaan ongelmana on se, että jotkut jäsenvaltiot ovat ylivelkaisia ja joidenkin maiden pankkien taseet ovat heikkoja.

– Näihin ongelmiin tarttuminen tulisi tehdä sellaisella tavalla, joka ei siirrä riskejä tai tappioita jäsenmaiden välillä.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä näkee Räsäsen mukaan ongelmana sen, että joudumme kenties maksamaan suomalaisten pankkien asiakkaina Etelä-Euroopan kaatuvat pankit.

– Pankkiunionin jäsenmaiden pankkisektorien riskit vaihtelevat suuresti, ja maailmantaloudessa on tällä hetkellä merkittäviä riskejä, jotka voivat heijastua pankkisektorin vakauteen. Sen takia EVM:n sääntömuutos ja myös sen ajoitus, aikaistus, on ongelmallinen.