”Rauhaa ei edistetä boikotoimalla yhtiöitä, jotka työllistävät palestiinalaisia” – Peter Östman kritisoi helsinkiläisvaltuutettujen aloitetta boikotoida kaupungin hankinnoissa israelilaisia yrityksiä

11.11.2021 klo 12:22 Politiikka Samuli Rissanen

Eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoo, että palestiinalaisten ja israelilaisten välistä rauhaa ei edesauteta boikotoimalla yhtiöitä, jotka työllistävät sekä palestiinalaisia että juutalaisia.

Östman viittaa Helsingin kaupunginvaltuuston viime maanantaina tekemään päätöksen palauttaa virkamiesvalmisteluun aloite, joka edellyttäisi kaupungin virkamiehiä selvittämään, tekeekö kaupunki yhteistyötä palestiinalaisalueiden miehityksestä hyötyvien osapuolten kanssa. Tarvittaessa kaupunki voisi irtisanoa kyseiset sopimukset.

Östmanin mukaan on periaatteessa hyvä, että kaupungit pyrkivät tekemään vastuullisia hankintoja ja huomioimaan hankintapäätöksissään myös eettisiä kriteereitä. Hänen mukaansa on  kuitenkin hyvin erikoista, että kaikista maailman kiistoista ja maista jälleen kerran nostetaan tikunnokkaan Israel.

– Palestiinalaisten ja israelilaisten välistä rauhaa ei ainakaan edesauteta boikotoimalla yhtiöitä, jotka työllistävät sekä palestiinalaisia, että juutalaisia

– Palestiinalaisten ja israelilaisten välistä rauhaa ei ainakaan edesauteta boikotoimalla yhtiöitä, jotka työllistävät sekä palestiinalaisia, että juutalaisia, Östman muistuttaa.

Hanke lähti liikkeelle vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Suldaan Said Ahmedin aloitteesta, joka on nimeltään ”Loppu Israelin miehityksen tukemiselle”. Aloitteen on allekirjoittanut 19 muuta valtuutettua.

Virkamiehet eivät kuitenkaan poliitiikkojen aloitteesta innostuneet. Minja Koskela (vas) ja Tuomas Rantanen (vihr) tekivät kaupunginhallituksessa asiasta kuitenkin palautusehdotuksen.

Östmanin mukaan helsinkiläisvaltuutettujen aloitteeen taustalla on kansainvälisen BDS-liikkeen (Boycott, Divestment, Sanctions) vaikutus.

BDS-liike on Östmanin mielestä tähän mennessä onnistunut pikemminkin heikentämään palestiinalaisten asiaa muun mualla vaikuttamalla SodaStream -yhtiön toimintaan.

– Yhtiöllä oli aikaisemmin tuotantolaitos Länsirannalla lähellä Jerusalemia ja se työllisti yhtäläisin ehdoin sekä palestiinalaisia että juutalaisia. BDS-liikkeen painostuksen seurauksena yhtiö siirsi tuotantolaitoksensa Israelin sisämaahan ja irtisanoi 500 palestiinalaistyöntekijää, Östman huomauttaa.

Hän muistuttaa, että nykyisen BDS-liikkeen siemenet kylvettiin 20 vuotta sitten Durbanin rasisminvastaisessa konferenssissa, jossa kokoontunut kansalaisjärjestöfoorumi hyväksyi julkilausuman, jonka tarkoitus oli aloittaa kansainvälinen ”Israelin rotusortoa” vastustava liike.

– Kyseinen kansalaisfoorumi tuli kuuluisaksi avoimesta juutalaisvihamielisyydestään. BDS-liikkeen tavoitteena on eristää Israel kulttuurillisesti, taloudellisesti ja diplomaattisesti, Östman kertoo.

– Merkittävä osa BDS-liikkeen toiminnasta kytkeytyy nykyaikaiseen antisemitismiin. Valitettavasti myös 1930-luvun juutalaisvainot alkoivat juutalaisten bisneksen boikotoinnilla, jota seurasi kaikkien tasojen yhteistyön katkaiseminen saksalaisten ja juutalaisten välillä, hän jatkaa.

Lisäksi on muistettava, että palestiinalaisalueiden miehitys on kansainvälisoikeudellisesti erittäin kiistelty asia, Östman muistuttaa.

– Alueella ei ole historiallisesti ollut olemassa valtiota nimeltä Palestiina, vaan alueen nykyinen poliittinen tilanne on kehittynyt viimeisen yli sadan vuoden aikana.

Kansainvälisen oikeuden periaate valtioiden suvereenista yhdenvertaisuudesta edellyttää kaikkien valtioiden yhtäläistä kohtelua ja oikeudellisten sääntöjen soveltamista yhtäläisesti kaikkiin tarkasteltaviin valtioihin ja konflikteihin.

– Laillisuusperiaate edellyttää, että kansainvälisen oikeuden ja politiikan välillä tehdään selkeä ero, Östman sanoo.

 

Ylös