Kristillisdemokraatit suhtautuvat kriittisesti 55-valmiuspakettiin (Fit for 55). Suuren valiokunnan Kd-jäsenet Sari Essayah ja Peter Östman ovat jättäneet asiasta eriävän mielipiteen.

Eduskunnan Suuri valiokunta on hyväksynyt tänään lausunnon EU:n ilmastotavoitteiden 55-valmiuspaketista.

55-valmiuspaketti sisältää 12 ilmasto-, liikenne-, energia- ja verotuskysymyksiä käsittelevää lainsäädäntöehdotusta.

Lakikokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa EU:n maailmanlaajuista ilmastojohtajuutta. Sen avulla EU:n on tarkoitus leikata kasvihuonekaasujen päästöjä vuoden 1990 tasosta vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Kristillisdemokraatit eivät muun muassa hyväksy komission määräysvaltaa siihen, miten ilmastotoimia rahoitetaan.

Valiokunnan lausuntoon sisältyy kaksi eriävää mielipidettä. Eriävän mielipiteen jättäneet kristillisdemokraattien valiokuntavastaavat, Sari Essayah ja Peter Östman pitävät tavoitetta kannatettavana, mutta esitystä muuten ongelmallisena.

Kristillisdemokraatit eivät muun muassa hyväksy komission määräysvaltaa siihen, miten ilmastotoimia rahoitetaan.
– Se on puuttumista kansalliseen budjettisuvereniteettiin, Essayah ja Östman toteavat.

Esityksen mukaan jäsenmaiden on tarkoitus luovuttaa neljäsosaa uuden tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökaupan huutokauppatuloista EU:n omiksi varoiksi, jotka ohjataan sosiaalirahastolle.

Kristillisdemokraatit vastustavat komission esitystä päästökaupan laajentamiseksi ja siihen liitetyn uuden sosiaalirahaston perustamiseksi.

Esitys on KD:n mukaan  jatkoa sille yhteisvastuuta ja tulonsiirtoja voimakkaasti lisäävälle linjalle, joka käynnistyi elpymisvälineen hyväksymisen myötä.

– EU:n elpymisvälineen käsittelyn yhteydessä kiinnitimme huomiota siihen, että esitys EU:n omien varojen järjestelmästä sisältää elementtejä, jotka muuttavat unionin luonnetta ja toimintaa merkittävällä tavalla.

Kristillisdemokraatit vastustavat esitystä myös siksi, että unioni on laajentamassa toimivaltaansa sosiaalipolitiikan puolelle, joka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan.

– Vaikka ilmastotoimet on tärkeää toteuttaa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla, se kuuluu jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan tehtäväksi, emmekä pidä komission esitystä tarkoituksenmukaisena, Essayah ja Östman sanovat.

He suhtautuvat kielteisesti EU:n budjetin omien varojen käyttämiseen sosiaalirahaston rahoittamisessa, rahaston suureen kokoon, sen kriteeristöön sekä komission ehdottamaan lähtökohtaan.

Sen mukaan rahaston perustaminen edellyttäisi voimassa olevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen avaamista ja huomattavaa kasvattamista, ja jolla tehtäisiin ennakollisia sitoumuksia EU:n tulevalle rahoituskehyskaudelle vuoden 2028 jälkeen.

Suomen maksuosuus rahastoon esityksen mukaisille vuosille olisi noin 1,2 miljardia ja Suomen saanto 387 miljoonaa.
– Tämä on kylmän ilmaston, pitkien välimatkojen ja kalliin energian maan näkökulmasta käsittämätön tulosiirto Etelä-Euroopan maille.

– Suomen kannan komission esitykseen tulee olla selkeän kielteinen, Essayah ja Östman linjaavat.