Päivi Räsänen muistutti eduskunnan kyselytunnilla kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetista, jossa esitetään yli puolen miljardin euron panostusta ensi vuodelle hoitovelan purkamiseen ja työntekijöiden palkkauksiin terveyskeskuksiin, sairaaloihin, vanhuspalveluihin ja sosiaalipalveluihin.

– En saanut eilen vastausta siihen, miksi hallitus ei ryhdy tässä toimiin, Räsänen sanoi hallitukselle.

Hän muistutti, että yhä useampi hoitaja suunnittelee tällä hetkellä alanvaihtoa ja  yli 70 000 sote-alan ammattilaista on jo muissa töissä.

– Te teette kyllä hyviä pykäliä hoitajamitoituksesta ja hoitotakuusta, mutta eivät ne pykälät hoida. Tarvitaan resursseja, tarvitaan rahaa, Räsänen vaati.

Ratkaisua ei hänen mukaansa pidä lykätä hallintouudistusten jälkeiseen aikaan, vaan tarvitaan toimia nyt: Resursseja mahdollistamaan rekrytoinnit, parantamaan palkkausta, yksityisen sektorin hyödyntämistä korottamalla Kela-korvauksia ja lisää koulutusta.

– Tartutteko tähän kristillisdemokraattien ehdotukseen, Räsänen kysyi.

– Ei teillä ole rahoitusta näiden vanhustenhoidon pykälien toteuttamiseen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi olevansa iloinen siitä, että kristillisdemokraatit ovat huomanneet sen, että sosiaali‑ ja terveydenhuollossa tullaan jatkossa tarvitsemaan pitkällä tähtäimellä rahaa.

Kiuru oli eri mieltä siitä, suojaavatko suomalaisia eduskunnan säätämät pykälät vai eivät.

– Kyllä jokainen pykälä, joka eduskunnassa parantaa nykyistä, vallitsevaa tilaa, tarvitsee rahoitusta. Tällä hallituskaudella on satsattu ennennäkemätön määrä rahoitusta sosiaali‑ ja terveydenhuollon pääluokkaan.

– Fakta on se, että sosiaali‑ ja terveysministeriön pääluokassa on satojen miljoonien lisäykset tehty tällä hallituskaudella, ja olen siitä erittäin tyytyväinen, Kiuru vastasi

Räsänen tarttuikin seuraavaksi hallituksen säätämiin pykäliin: Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen pykälät ovat tulossa voimaan huhtikuussa 2023. Ne tarkoittavat yli 4 000 hoitajan tarvetta, jotta ne kyetään myös toteuttamaan käytännössä hyvänä hoitona vanhuksille.

– Te olette aikonut osan tästä rahoittaa poistamalla yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvaukset, jolla itse asiassa sahattaisiin aivan sitä omaa oksaa terveydenhuollon resursseista. Päinvastoin nyt tarvittaisiin Kela-korvausten tilapäistä korjausta, jotta voitaisiin tätä hoitovelkaa maksaa pois.

– Ei teillä ole rahoitusta näiden vanhustenhoidon pykälien toteuttamiseen. Siis pykälät ovat kyllä hyviä, mutta eivät ne pykälät hoida, Räsänen arvioi

Ministeri Krista Kiuru toisti, että pykäliä valitettavasti tarvitaan.

– Minä en vähättelisi sitä, että yli kymmenen vuoden jälkeen saimme ikäihmisten, jotka ovat ympärivuorokautisessa hoivassa, asemaan merkittävän parannuksen.

– Samaan aikaan sanon, että meidän sosiaali- ja terveydenhuollossa olisi pitänyt herätä jo kymmenen vuotta sitten siihen, että tehdään nyt sitä, mitä tekin toivotte ja jonka me olemme laittaneet alulle. Me tarvitsemme lisää väkeä tähän työhön, ja työmarkkinajärjestöt työskentelevät tällä hetkellä maan hallitukselle sen eteen, millä toimin me saamme vetovoimaa ja pitovoimaa tähän kenttään, ja ehdotukset tulevat, Kiuru vastasi.