– Jos eläkkeellä oleva hoitaja voisi ansaita 10 000 euroa vuodessa perusveroprosentilla, niin työn vastaanottaminen olisi kannattavaa, Sari Tanus sanoo

7.12.2021 klo 10:15 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja Tampereen kaupunginhallituksen jäsen Sari Tanus arvioi Aamulehden mielipidekirjoituksessaan (7.12.), että terveydenhuollossa on otettava kaikki keinot käyttöön.

Tanus muistuttaa, että monien kroonisten tautien hoitovelka on kasvanut ja diagnoosit viivästyneet.

Korona-aika on lisännyt merkittävästi esimerkiksi suomalaisten hoitovelkaa. Viime vuonna pelkästään suun terveydenhuoltoon jäi yli miljoonan potilaskäynnin vaje. Toisaalta yli puoli vuotta leikkauksiin jonottaineiden osuus kasvoi ja syöpiä diagnosoitiin toista tuhatta vähemmän kuin edellisvuonna.

Erityisesti nuorisopsykiatrian tilanne on katastrofaalisen hälyttävä, ja pahentunut koronatilanne uhkaa tehohoidon resurssien riittävyyttä.

Hoitamattomina sairaudet pahenevat ja inhimillinen kärsimys ja kustannukset lisääntyvät entisestään.

– Psykiatrian, erityisesti nuorisopsykiatrian tilanne on katastrofaalisen hälyttävä, ja pahentunut koronatilanne uhkaa tehohoidon resurssien riittävyyttä.

Terveydenhuollossa onkin otettava Tanuksen mielestä nyt kaikki keinot käyttöön, sillä tilanne on monin paikoin kriisiytynyt eikä julkinen sektori selviä kaikista velvoitteistaan.

Hallitus on kuitenkin koronan varjossa jatkanut soteuudistuksen eteenpäin vientiä vahvasti julkisiin palveluihin tukeutuen. Yksityisen ja kolmannen sektorin asema on uudistuksessa jäänyt julkisen terveydenhuollon jalkoihin.

Tanuksen mielestä kyse ei saisi olla ideologisesta päätöksestä, vaan käyttöön otettavia toimintamalleja pitää arvioida pragmaattisesti, niiden toimivuuteen perustuen.

– Suomessa terveydenhuolto on perinteisesti pohjautunut suurelta osin julkisiin palveluihin, mutta yksityisille palveluntuottajille on ollut ja tulee jatkossakin olla paikkansa.

– On välittömästi otettava kaikki keinot käyttöön tutkimuksiin ja hoitoon pääsyn helpottamiseksi. Myös yksityinen sektori on valjastettava tehokkaasti paikkaamaan terveydenhuollon kapasiteettivajetta, hän sanoo.

Myös maksusitoumusten ja palvelusetelien käyttöä on pikaisesti lisättävä, jotta ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon. Yksityisen tutkimuksen ja hoidon kela-korvausten määräaikainen korottaminen yhtenä työkaluna tulisi Tanuksen mielestä myös ottaa käyttöön: Sairaanhoidon Kela-korvauksia käyttää vuosittain noin 2 miljoonaa suomalaista, joiden 3,4 miljoonaa lääkärikäyntiä yksityissektorilla helpottavat merkittävästi julkisen sektorin painetta.

Terveydenhuoltoon tarvitaan niin ikään lisää ammattilaisia hoitovelkaa purkamaan.

– Tarvitaan hyvät työolot ja koulutusta ja työn vaativuutta vastaava palkka. Hoitajien kohdalla tarvittavaa palkkojen korotusta on pitkään odotettu. Koulutuspaikkoja ja riittävän hyvän kielitaidon omaavaa ulkomaista työvoimaa tarvitaan lisää, mutta tähän menee aikaa, Tanus arvoi.

Samaan aikaan moni eläkkeellä oleva hoitaja on ilmaissut halunsa tehdä osa-aikatyötä, jos se olisi myös taloudellisesti kannattavaa. Tällä hetkellä eläkkeellä olevan hoitajan tekemän työn vaikutus kokonaisveroon on kuitenkin niin suuri, että tehdystä työstä jää liian vähän käteen.

– Jos eläkkeellä oleva hoitaja voisi eläkkeensä lisäksi ansaita 10 000 euroa vuodessa perusveroprosentilla, niin työn vastaanottaminen olisi kannattavaa, Tanus sanoo.

Tässä mallissa eläkkeensaajalla olisi ikään kuin kaksi erillistä verokirjaa, toinen eläkettä ja toinen eläkkeen lisäksi tehtävää työtä varten. Tällä järjestelyllä olisi Tanuksen mukaan mahdollista saada nopeasti paljon ammattitaitoista työvoimaa helpottamaan akuuttia hoitajapulaa. Samaa mallia voitaisiin soveltaa myös muiden eläkeläisten kohdalla, jos kokeilu osoittautuisi toimivaksi.

Ylös