– Tilanteessa, jossa Venäjän joukkojen kerrotaan lähestyvän Ukrainaa ja EU on vastikään joutunut Valko-Venäjän hybridihyökkäyksen kohteeksi, on omaa kriisivalmiuttamme arvioitava tarkasti, Peter Östman muistuttaa.

Kiristynyt tilanne Ukrainan ja Venäjän rajalla nousi esiin, kun eduskunta kävi palautekeskustelua valtioneuvoston puolustusselonteosta.

Kristillisdemokraattien puheenvuoron pitänyt Peter Östman muistutti, että maailmanpoliittisten suhteiden kiristyessä turvallisuuspolitiikan rooli korostuu.

Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ja kriisiytynyt tilanne vaatii hänen mukaansa yhä vankempia otteita Suomen oman kriisivalmiuden parantamisessa.

– Kertausharjoitustoiminnan vahvistaminen on oikea toimenpide, samoin kuin paikallisjoukkojen kehittäminen

Toimintaympäristön muutoksia on Östmanin mukaan seurattava tarkasti ja reagointivalmiutta kasvatettava. Strategisten hankkeiden rinnalla tarvitaan riittävät resurssit kehittää perustoimintaa, joka on puolustuksen selkäranka.

– Kertausharjoitustoiminnan vahvistaminen on oikea toimenpide, samoin kuin paikallisjoukkojen kehittäminen. Vastaavaa paikallista näkökulmaa tulee jatkossa vahvistaa turvallisuusajattelussa ja kriiseihin valmistautumisessa laajemminkin, esimerkiksi elintarvike- ja energiatuotannon huoltovarmuudessa, hän muistutti

Moderni toimintaympäristö tuo mukanaan paitsi uusia työkaluja, myös haasteita. Kyber- ja hybridiuhkiin vastaamiseksi viranomaiset tarvitsevat pikaisesti mahdollisuuden jakaa ajantasaista tietoa keskenään yhteisen tilannekuvan ylläpitämiseksi.

– Teknologian, tekoälyn ja avaruustoiminnan lisääntyessä on tärkeää varautua niiden tuomiin haavoittuvuuksiin, Östman sanoi.

Hän kertasi presidentti Sauli Niinistön kommentointia kuluneella viikolla: Venäjä suhtautuu kriittisesti Natoon.

– Presidentti muistutti, ettei Nato-hakemus koske kolmatta osapuolta, vaan päätös jäsenyydestä on hakijan ja Naton jäsenmaiden välinen asia. Huomio on tärkeä, ja valiokunta on päätynyt samaan johtopäätökseen: Suomi tekee ratkaisunsa itse.

– Riippumatta nykyisistä ja tulevista kumppanuuksista on kristallinkirkkaasti pidettävä mielessä se, mikä mietinnössäkin linjataan: ”Suomen turvallisuuden ja koskemattomuuden varmistaminen on aina ensi sijassa Suomen oman varautumisen ja kykyjen varassa.”

Östman muistuttikin, että Suomi tarvitsee nyt ja tulevina vuosikymmeninä kansan, joka on valmis puolustamaan isänmaata yhdessä.

– Jännitteiden vähentämisen ja rauhan rakentamisen tavoite nousee yhä tärkeämmäksi, ja se on läsnä yhä useammilla yhteistyöareenoilla. Tähän myös tuleva ETYJ:n puheenjohtajuus tarjoaa Suomelle mahdollisuuden, hän arvioi.

Östman halusi itsenäisyyspäivän jälkeisenä päivänä muistuttaa siitä, että edellisten sukupolvien työn ja uhrausten ansiosta elämme vapaassa, ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunnioittavassa maassa.

– He eivät kysyneet hintaa, vaan rakkaudesta tätä maata ja kansaa kohtaan tekivät, mitä tehtävä oli. Jokaisella sukupolvella on vuorollaan vastuu isänmaasta. Nyt on meidän vuoromme – Jumala meille siinä tehtävässä viisautta antakoon, Östman sanoi.