Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on kertonut tiedotusvälineille tartuntalain väliaikaisesta lakimuutoksesta.

Pykälä koskee sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviä ja kaikkia, jotka ovat lähikontaktissa potilaaseen, myös kotihoidossa.

Hallitus esittää, että tartuntatautilakiin säädettäisiin uusi pykälä (48 a), jolla voitaisiin edellyttää sote-työnantajat huolehtimaan siitä, että henkilöstö ei aiheuta hoidettaville covid-19-tartuntavaaraa.

Säännöksen mukaan työnantaja voisi vain erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa covid-19-tautia vastaan. Esityksessä ehdotettua sääntelyä sovellettaisiin myös virkamiehiin ja viranhaltioihin.

Tartuntatautilain 48a pykälä edellyttäisi sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilökunnalta joko koronarokotuksia tai enintään 72 tunnin sisällä tehtyä negatiivista koronatestitulosta. Jälkimmäinen olisi vaihtoehto vain, jos työntekijällä on lääketieteellinen syy olla ottamatta rokotusta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä voidaan edellyttää rokotuksia asiakkaiden ja potilaiden suojelemiseksi

Pykälä on väliaikainen. Se koskee kaikki sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviä, jotka ovat lähikontaktissa potilaaseen, myös kotihoidossa. Muutos edellyttäisi kuukauden siirtymäaikaa, jotta työnantajat pystyisivät järjestämään palvelut asianmukaisiksi ja jotta rokottamaton henkilökunta saisi mahdollisuuden rokotteiden ottamiseen.

Työnantajan oikeus tietojen käsittelyyn tulisi kuitenkin voimaan heti.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä voidaan edellyttää rokotuksia asiakkaiden ja potilaiden suojelemiseksi. Tavoitteena on ministerin mukaan suojata covid19-taudin taudin vakaville tautimuodoille alttiiden henkeä ja terveyttä.

Kiuru kertoi myös että sosiaali- ja terveydenhuollon kuormittavuus on ollut kasvussa. Tehohoidon kriittinen raja, noin 50 tehohoitopotilasta on ylittynyt. Nyt tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä on 60:n tienoilla.

– Etulinja on saatava kentällä tiukaksi, jotta tauti saadaan kuriin, Kiuru sanoo.

Yksityiskohdat omikron-virusmuunnoksen leviämisestä tarkentuvat ja huomenna kuullaan Kiurun mukaan arvioita muun muassa siitä, tarvitaanko kolmas rokotuskierros laajemminkin.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen mainitsi tiedotustilaisuudessa alustavista laboratorioanalyyseista, jotka viittaisivat siihen, että kolmatta rokotetta tarvitaan suojan parantamiseksi.

Rokotuskattavuus on tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollossa melko hyvä, mutta alueellisia erojakin on.