Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Peter Östman on jättänyt ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Suomen äänestyskäyttäytymisestä YK:n yleiskokouksessa joulukuun alussa.

Kysymys koskee YK:n päätöslauselman heijastelemaa yksipuolista käsitystä Jerusalemin pyhistä paikoista ja erityisesti Temppelivuoren asemasta kolmelle uskonnolle pyhänä paikkana.

Yleiskokous hyväksyi joulukuun alussa päätöslauselman liittyen Jerusalemin pyhien paikkojen status quohon. Päätöslauselma peräänkuuluttaa kunnioitusta Jerusalemin pyhien paikkojen historiallista status quota kohtaan paperilla ja käytännössä, sekä kehottaa kaikkia osapuolia välittömästi yhteistyössä purkamaan jännitteitä ja lopettamaan provokaatio, kiihotus ja väkivalta kaupungin pyhillä paikoilla.

Yleiskokous hyväksyi päätöslauselman äänin 129–11. Suomi äänesti päätöslauselman hyväksymisen puolesta.

– Vaikka kolmelle monoteistiselle uskonnolle yhteisten pyhien paikkojen kunnioittaminen ja rauhan vaaliminen niissä on luonnollisesti tavoittelemisen arvoista, kiinnittäisin huomiota päätöslauselmaan valikoituneeseen kieleen, Östman avaa kirjallisen kysymyksen taustaa.

Päätöslauselmassa kolmelle uskonnolle pyhästä paikasta, Temppelivuoresta, käytetään yksinomaan sen arabiankielistä nimeä Haram al-Sharif, jona muslimit paikan tuntevat.

– Yksipuolisella kielenkäytöllä sivuutetaan tietoisesti paikan merkitys juutalaisuudelle ja kristinuskolle

Juutalaisten ja kristittyjen keskuudessa paikka tunnetaan nimellä Temppelivuori.

– Yksipuolisella kielenkäytöllä sivuutetaan tietoisesti paikan merkitys juutalaisuudelle ja kristinuskolle, Östman sanoo.

Yksipuolinen lähestymistapa ei hänen mukaansa rakenna rauhaa yhdessä maailman moniulotteisimmista konfliktipaikoista.

Temppelivuori on juutalaisuuden pyhin paikka, Östman muistuttaa.

Moni tämän tosiasian tunnustava länsimaa joko pidättäytyi äänestyksestä tai äänesti päätöslauselman hyväksymistä vastaan.

– Millä perustein Suomi äänesti lauselman puolesta, jossa paikan historiallinen ja uskonnollinen moninaisuus on tietoisesti unohdettu, eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtajanakin toimiva Östman pohtii.

Kirjallisessa kysymyksessä kysytäänkin, miten hallitus perustelee Suomen äänestyskäyttäytymistä YK:n yleiskokouksessa sekä miten hallitus aikoo varmistaa, että Temppelivuoren merkitys juutalaisille ja kristityille jatkossa huomioidaan YK:n päätöksenteossa.

Östmanin lisäksi kirjallisen kysymyksen on allekirjoittanut kahdeksan kansanedustajaa, mukaan lukien kaikki KD:n edustajat. Kirjallinen kysymys on luettavissa eduskunnan verkkosivuilla.