Kanta-Hämeen aluevaaliehdokas Hannele Saari: On aika tehdä lapsipolitiikkaa
29.12.2021 klo 14:39 Politiikka KD Lehti
– Lapsimäärien pienentyessä on yhteiskunnan näkökulmasta entistäkin tärkeämpää huolehtia lasten hyvinvoinnista ja terveestä kasvusta. Nykylapset ovat tukipilareita ja vastuunkantajia silloin kun me keski-ikäiset olemme vuorollamme jo ikääntyneitä, muistuttaa Hannele Saari artikkelissaan.
Nyt toimintansa aloittavat hyvinvointialueet pitää rakentaa lapsen oikeuksia vahvistaviksi, kirjoittaa luokanopettaja, Riihimäen kaupunginvaltuutettu ja Kanta-Hämeen aluevaaliehdokas Hannele Saari artikkelissaan.
Lapsimäärien pienentyessä on yhteiskunnan näkökulmasta entistäkin tärkeämpää huolehtia lasten hyvinvoinnista ja terveestä kasvusta. Nykylapset ovat tukipilareita ja vastuunkantajia silloin kun me keski-ikäiset olemme vuorollamme jo ikääntyneitä.
Nyt toimintansa aloittavat hyvinvointialueet pitää rakentaa lapsen oikeuksia vahvistaviksi. Meillä Kanta-Hämeessä on mahdollisuus ottaa heti alusta alkaen käyttöön lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat käytännöt: Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi tiedolla johtamisen välineinä sekä perhekeskustyö.
Lapsivaikutusten arviointi tarkoittaa päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa: Miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan lapsille? Kun päätöksen ennakoidut vaikutukset ovat tiedossa jo päätöstä tehtäessä, voidaan valita eri vaihtoehdoista parhaiten lapsen etua toteuttava ratkaisu. Vaikutusten arviointi lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä, lasten oikeuksien toteutumista ja osallisuutta. Lapsivaikutusten arviointiin on tarpeen suunnitella koko hyvinvointialuetta palveleva malli, hyödyntäen jo alueen kunnissa käytössä olevia hyväksihavaittuja toimintatapoja.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue voisi rohkeasti lähteä opettelemaan lapsibudjetointia ensimmäisten joukossa.
Lapsibudjetointi on lapsiin kohdistuvien julkisten varojen lapsenoikeusperustaista analysointia, arviointia ja vaikuttavuuden vahvistamista. Sen avulla voidaan arvioida, oliko tehty resursointi hyödyllinen vai pitääkö kokeilla jotain muuta. Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Sonja Falk on blogissaan todennut, että lapsibudjetoinnissa yhdistyy sekä lapsen etu, että julkisen talouden etu. Molempien kannalta on tärkeää, että lapsiin kohdennetuilla varoilla lapsille saadaan mahdollisimman paljon hyvää aikaiseksi. Samalla budjettiin saadaan lisää läpinäkyvyyttä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue voisi rohkeasti lähteä opettelemaan lapsibudjetointia ensimmäisten joukossa.
Perhekeskuksella tarkoitetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden verkostomaista kokonaisuutta, joka kokoaa lapsiperheiden arjen verkostot ja palvelut yhteen.
Kanta-Hämeen kunnissa on kehitelty perhekeskustoimintaa. Joissain kunnissa se toimii jo paremmin, toisissa ollaan vielä alussa. Perhekeskuksella tarkoitetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden verkostomaista kokonaisuutta, joka kokoaa lapsiperheiden arjen verkostot ja palvelut yhteen. Tavoitteena on vastata tuen tarpeisiin mahdollisimman nopeasti, kohdennetusti ja koordinoidusti. Perhekeskusten tarjoamia palveluja ja toimintaa on tarpeen hyvinvointialueen tasolla koordinoida ja yhdenmukaistaa.
Hyvinvointialueiden pohja kannattaa rakentaa heti huolella ja palveluiden käyttäjien osallisuus huomioiden, jotta tarvetta korjailla huonoja rakenteita ei myöhemmin tuisi. Mielestäni lasten ja perheiden palveluita voitaisiin tehokkaasti kehittää perustamalla perhepalveluille oma lautakunta.
Hyvillä toimintamalleilla ja lasten ja perheiden kannalta viisailla päätöksillä voimme edistää Kanta-Hämeen asukkaiden hyvinvointia pitkälle tuleviin vuosikymmeniin.
Hannele Saari
Kirjoittaja Hannele Saari on KM, luokanopettaja, Riihimäen kaupunginvaltuutettu ja Kanta-Hämeen aluevaaliehdokas. Saari toimii Hämeen Kristillisdemokraattien puheenjohtajana.