Peter Östman vaatii hallitukselle suuntaamassaan kirjallisessa kysymyksessään selitystä pelastustoimen epäjohdonmukaiselle rahoitusmallille.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Peter Östman on jättänyt ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen pelastustoimen rahoitusmallin epäjohdonmukaisuudesta liittyen hyvinvointialueilla oleviin pelastustoimen riskitekijöihin.

Pelastustoimea rahoitetaan tulevaisuudessa alueiden asukasmäärän, asukastiheyden ja riskitekijöiden perusteella.

Hyvinvointialueiden rahoitusmallin mukaan pelastustoimea rahoitetaan tulevaisuudessa alueiden asukasmäärän, asukastiheyden ja riskitekijöiden perusteella.

Rahoitusmallissa esimerkiksi Närpiön keskustaajama ja ydinvoimala saisivat samanlaisen riskiin perustuvan rahoituksen.

– On kuitenkin ilmeistä, että esimerkiksi raskaan teollisuuden kohdalla puhutaan täysin toisentyyppisistä ja erilaisista riskeistä kuin asukaskeskittymien kohdalla, myös kustannusten kannalta, Östman avaa kirjallista kysymystään.

Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta määrittää 30 prosentin osuuden pelastustoimen rahoituksesta perustuvan riskitekijöihin. Riskitekijöiksi voidaan määritellä esimerkiksi taajamakeskittymät, mutta myös muut onnettomuusriskit esimerkiksi teollisuusalueilla.

Alue on jaettu neliökilometrin kokoisiin riskiruutuihin, joiden esiintyvyys hyvinvointialueella määrittää riskitekijöihin perustuvan rahoitusosuuden.  Rahoitusmalli uhkaa asettaa eri alueiden pelastustoimet hyvin erilaisiin asemiin ja aiheuttaa rahoitusvajeita joillain alueilla.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla on vähän taajamakeskittymiä, mutta alueella on Pohjois-Euroopan merkittävin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä. Rahoitusmallissa neliökilometrin kokoisella raskaan teollisuuden alueella on sama vaikutus riskikertoimeen ja täten pelastustoimen rahoitukseen kuin kyläkeskuksella.

Se ei ole Östmanin mielestä oikein eikä kuvasta pelastustoimen todellista rahoitustarvetta.

– Toivon todella, että rahoitusmallia tarkastellaan uudelleen pikimmiten, sillä nykyinen malli uhkaa aiheuttaa merkittäviä rahoitusvajeita paikallisesti. Ne vajeet ovat pois suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista silloin, kun hätä on suurimmillaan, hän perustelee.