Sote-asiantuntijaehdokkaat KD-livessä: ”Myös yksityistä ja kolmatta sektoria tarvitaan mukaan uudistuksessa”

14.1.2022 klo 20:54 Politiikka Kristiina Kunnas

KD:n sote-livessä kävi ilmi, että haastateltavina olevat aluevaaliehdokkaat odottavat innostuneina sote-uudistuksen mahdollisuuksia. – Aluevaltuustoissa pääsisi vaikuttamaan asioihin.

Terveystieteiden maisteri ja projektipäällikkö, Äänekosken kaupunginvaltuutettu Piia Flink-Liimatainen on ehdolla Keski-Suomessa.

– Halusin siksikin mukaan vaaleihin, ettei kävisi niin, että vain keskuskaupungit lopulta päätyisivät aluevaltuustoihin.

– Työskentelen isossa sotehankkeessa, jossa tavoitteena ollut infota yksityisiä yrittäjiä, miten he voisivat olla mukana, ja miten saada jalkansa oven väliin. Meillä täällä Keski-Suomessa on edennyt hyvin. Tarkoituksena on win-win, että molemmat hyötyisivät, Flink-Liimatainen kuvailee.

– Huolta on ilmassa, sillä yksityisille yrityksille ei ole välttämättä jalansijaa. Mutta yksityistä sektoria ja kolmatta sektoria tarvitaan mukaan. Muuten emme selviä, hän jatkaa.

Ylihammaslääkäri Timo Alaräisänen Kemijärveltä on Lapin KD:n ainoa aluevaaliehdokas.

– Työni vuoksi olen joutunut sotevalmisteluissa mukana jo 15 vuotta. Työhistoriani on sellainen, että tämä rooli kiinnostaa nyt todella. Johtavana viranhaltijana en ole voinut aiemmin lähteä politiikkaan.

– Mutta aluevaltuustoon voisin olla nyt antamassa kokemukseni. Haluan olla koko Lapin ehdokas, Timo Alaräisänen toteaa.

Hän näkee sote-savotan päättymisen kaikkein tärkeimmäksi.

– Tämä muotoutuu ajan kanssa. Vielä ei ole valmista. Palvelujen tarjonnan osalta ei tietenkään vielä tiedetä, miten kaikki tulee asettumaan, Alaräisänen muistuttaa.

Kristillisdemokraattien Facebook-sivulla (Facebook.com/Kristillisdemokraatit) edelleen katsottavissa olevassa keskustelussa kuului selvästi intoa nähdä soten-uudistuksen eteneminen ja olla vaikuttamassa siihen aluevaltuuston jäsenenä.

Hanna-Lea Ahlskog on Kokkolan aluevaaliehdokas Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Miten viiden lapsen äidillä riittää potkua jo muiden luottamustehtävien lisäksi?

– Nämä asiat koskettavat omaa arkea kaikkein eniten, ja siksi aivan liian tärkeitä asioita jätettäväksi syrjään, Ahlskog muistuttaa.

Nämä asiat koskettavat omaa arkea kaikkein eniten, ja siksi aivan liian tärkeitä asioita jätettäväksi syrjään.

– Pelastuslautakunnassa olen istunut jo yhden kauden. Soiten hallituksessa olen tutustunut asioihin, ja on tullut halu tehdä lisää, Ahlskog kertoo.

Soiten valtuusto on ollut 27-henkinen.

– Aluevaltuusto on suurempi, 59-jäseninen, eikä siellä enää olla kuntien vaan koko hyvinvointialueen edustajia, Ahlskog toteaa.

Alaräisäsen vaalilause on Turvallinen ja terveellinen Lappi.

– Maantieteelle emme Lapissa voi mitään – se on aina ollut meille haaste. Kolmasosa Suomea on pinta-alamme, mutta välillä hyvinkin harvakseen täällä nousevat ne savut. Ihmiset ovat tottuneet, ja kaukana asuvat ovat hyväksyneetkin tämän. Hyvinvointialue valtuustoineen ei sitä miksikään muuta.

Kolmasosa Suomea on pinta-alamme, mutta välillä hyvinkin harvakseen täällä nousevat ne savut. Ihmiset ovat tottuneet, ja kaukana asuvat ovat hyväksyneetkin tämän.

– Näen kroonistuneen henkilöstöpulan suureksi haasteeksi koko Suomessa. Ikääntyvän väestön lisääntyminen on toinen, täällä Itä-Lapissa olemme siinä edellä muuta maata.

– Myös Lapin pelastustoimi on haasteessa valtavien turistimäärien vuoksi. Joidenkin kuntien asukasluku voi moninkertaistua – mikä on tietenkin muuten hyvä asia – joinakin aikoina vuodesta.

Ahlskog kertoo, että Keski-Pohjanmaalta puuttuu erityissairaanhoidon henkilöitä.

– Henkilöstöpula on meidänkin haasteemme. Lisäksi olemme digitalisaatiossa hieman muuta maata jäljessä, joten tarvitsemme siinä kirimistä.

Piia Flink-Liimainen toteaa, että Keski-Suomi on maakuntana hyvin sirpalemainen.

– Aikataulu on yksi iso haaste. Tämän vuoden aikana ei varmasti saada kaikkea tehtyä maaliin –  ehkä on jopa turha sitä odottaa. Korjausliikkeitä jatkossa on odotettavissa. Mutta muutos on silti mahdollisuus, Flink-Liimatainen muistuttaa.

Tämän vuoden aikana ei varmasti saada kaikkea tehtyä maaliin –  ehkä on jopa turha sitä odottaa. Korjausliikkeitä jatkossa on odotettavissa. Mutta muutos on silti mahdollisuus.

Hanna-Lea Ahlskog pelkää, että digijärjestelmien yhteensovittaminen voi koitua valtavan hankalaksi.

– Onko se kenenkään hallinnassa? Entä, jos investoinnit siinä karkaavat käsistä?

Mitä keinoja ehdokkailla olisi hoitajapulan ja henkilöstöpulan helpottamiseen?

– Työkalupakissa pitää olla monta keinoa. Mitä enemmän saadaan hyvää, positiivista pöhinää, ja aitoa kehittymistä, sitä enemmän alan ihmiset voivat innostua, Piia Flink-Liimatainen muistuttaa.

– Hyvä johtaminen ja työhyvinvointi ovat todella tärkeässä roolissa, hän jatkaa.

– Myös ulkomaista työvoimaa tarvitaan, mutta siinä on välttämätön myös kielikoulutus.

Timo Alaräisänen muistuttaa, että nykyisenkin henkilökunnan olisi pysyttävä työssä.

– Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa hyviä palveluita. Jatkuva kouluttaminen on tärkeää, Alaräisänen toteaa.

– Meille saadaan Kemijärvelle filippiiniläisiä hoitajia. Mutta kielikoulutukset ja pätevöityminen suomalaiseen systeemiin vievät oman aikansa. Kävin iäkästä äitimuoria katsomassa Pelkosenniemen tuetun asumisen yksikössä, niin hoitaja kertoi, että kahdeksasta vuorossa olevasta hoitajasta kuusi on eläkeläisiä. He ovat voimavara! Alaräisänen kertoo.

Ahlskog kertoo, että Keski-Pohjanmaalta ja ruotsinkieliseltä alueelta on hoitajia lähtenyt Ruotsiin töihin.

– Kun me puolestaan tarvitsemme lisää hoitajia ja jos saisimme ulkomaista työvoimaa, on heillä opeteltavana todennäköisesti jo kaksi kieltä: suomi ja ruotsi, Ahlskog muistuttaa.

Kustannussäästöt ovat olleet sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena.

Miten terveydenhuolto pystytään kustantamaan? Miten ihmiset saataisiin pysymään terveempinä?

– 20 % väestöstä käyttää 80 % sote-palveluista. Sen ryhmän tehokas haltuunotto voisi olla hyvinvointialueella ainakin hallinnollisesti mahdollista. On jopa kehitetty hyvinvointia edistäviä valmentajia, jotka voisivat olla rinnallakulkijoita, Timo Alaräisänen toteaa.

– Kun vielä saataisiin ICT-puoli kuntoon! Näiden paljon palveluja käyttävien löytyminen olisi hyvin tärkeää.

Mihin erityisesti haluaisit vaikuttaa hyvinvointialueellasi?

– Lasten ja nuorten pitäminen hyvinvoivina ja heidän nopea auttamisensa – sen on toimittava yhteiskunnassa, haasteet ovat niin suuret, sanoo Hanna-Lea Ahlskog, Keski-Pohjanmaan KD-aluevaaliehdokas.

– Lasten ja nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevä auttaminen, että saataisiin kääntymään tämä pahoinvoinnin lisääntyminen, Piia Flink-Liimatainen jatkaa. Hän on Äänekosken kaupunginvaltuutettu ja Keski-Suomen KD-aluevaaliehdokas.

– Yhden luukun periaate ja sujuvat hoitoketjut. Minä valitsen tämän kärkeen, ylihammaslääkäri Timo Alaräisänen sanoo. Hän on Lapin Kristillisdemokraattien ainoa aluevaaliehdokas, sillä Lapissa KD käy vaalit teknisessä vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa.

 

Keski-Suomen aluevaaliehdokas 307. Piia Flink-Liimatainen on Äänekosken kaupunginvaltuutettu, projektipäällikkö ja terveystieteiden maisteri. Hän on ensimmäiseltä ammatiltaan erikoissairaanhoitaja. Flink-Liimatainen työskentelee neljän maakunnan alueella toimivassa sote-yritysten ja yhdistysten kehittämishankkeessa projektipäällikkönä.

Lapin aluevaaliehdokas 312. Timo Alaräisänen on ylihammaslääkäri Kemijärveltä. Hän on syntyperäinen kemijärveläinen ja tehnyt työuransa kotipaikkakunnallaan. Hän on aiemmin toiminut Sairaala Lapponian johtavana ylilääkärinä 2001-2014 sekä Kemijärven sosiaali- ja terveysjohtajana 2003-2010.

Keski-Pohjanmaan aluevaaliehdokas 254. Hanna-Lea Ahlskog on VTM ja yrittäjä (pol.mag., företagare) Kokkola Öjasta. Hän on KD Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja sekä jäsen Soiten hallituksessa, vammaisneuvostossa, tarkastuslautakunnassa ja vuonna 2022 myös Nordlabin tarkastuslautakunnassa.

 

 

Ylös