Maailman pahentuvaan uskonnonvapaustilanteeseen Sari Essayah kaipaa myös Suomelta ryhtiliikettä. Kysymykseksi nousee esimerkiksi se, miten pystymme auttamaan yhä kasvavaa kristittyjen pakolaisten määrää.

– Meillä on vastuu. Voisimme käyttää kiintiöpakolaisjärjestelmää auttaaksemme heitä, Essayah sanoi tänään julkaistun World Watch List 2022- raportin julkaisutilaisuudessa.

Open Doors-järjestön teettämästä, vuosittaisesta raportista käy ilmi, että kristittyjä vainotaan maailmalla yhä enemmän. Vaino koskettaa 360 miljoonaa eli joka seitsemättä kristittyä.

Essayahin vetämä eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä pyrkii vaikuttamaan kansainvälisesti muun muassa lähettämällä vetoomuksia vainon kohteeksi joutuneiden puolesta. Vetoomuksia ovat saaneet niin kristittyjä ahtaalla pitävien maiden päättäjät kuin niiden suurlähettiläätkin Suomessa.

Ihminen saa uskoa, olla uskomatta ja vaihtaa uskontoaan

Ryhmä on tavannut muun muassa Pohjois-Koreasta, Sudanista ja Eritreasta paenneita kristittyjä. Toimintaan osallistuvat säännöllisesti asiantuntijoina Suomen Ekumeenisen neuvoston sekä Marttyyrien Ääni ja Open Doors -järjestöjen edustajat.

Kristityiksi kääntyneiden maahanmuuttajien asioissa ryhmä on ollut yhteydessä sisäministeriöön ja Maahanmuuttovirastoon.

Europarlamentaarikkona vaikuttanut Essayah tuntee prosessit myös unionin tasolla. EU on merkittävä kauppapoliittinen toimija ja ihmisoikeusklausuulin pitäisi olla mukana kauppasopimuksissa.

– On eri asia, miten se toteutuu. Isona toimijana EU:lla on tässä suuri vastuu, Essayah sanoo.

Suomella olisi hänen mukaansa sekä vastuu että sauma vaikuttaa esimerkiksi ääri-islamistien vainoa pakenevien kristittyjen tilanteeseen.

Essayah’n mukaan se voisi muun muassa tarkoittaa sitä, että pakolaisleireiltä valikoituisi kiintiöihin vainottuja kristittyjä. Essayah pitää sitä perusteltuna senkin vuoksi, että vainoa paenneet kristityt ovat usein heikoimmassa asemassa eli vakaumuksensa vuoksi hengenvaarassa omissa maissaan.

Yleisellä tasolla Essayah arvioi, että uskonnonvapaus tai sen puuttuminen heijastelee muidenkin ihmisoikeuksien tilannetta.

– Siellä, missä uskonnonvapaus on laaja, toteutuvat muutkin ihmisoikeudet ja päinvastoin, kuten  Afganistanissa on käynyt. Siellä ääri-islamistisen Talibanin hallinto on johtanut kaikkien ihmisoikeuksien polkemiseen, hän sanoo.

Tänään julkaistussa World Watch List 2022– raportista ilmenee, että Afganistan on nyt eniten kristittyjä vainoava maa maailmassa. Hallinnon etsimät ja tunnistamat kristityt tapetaan lähes poikkeuksetta.

Afganistan on ääriesimerkki, mutta lähelläkin on ongelmia. Sekulaari suvaitsemattomuus on kaventamassa kristittyjen asemaa, vaikka Euroopassa oikeusvaltioon liittyvät mekanismit ovat suojanneet tältä.

Euroopan maita ei ole vielä toistaiseksi taantunut World Watch List – raportin maiden joukkoon.

Essayah’n mukaan nationalismista kumpuavat omantunnon- ja uskonnonvapauden ongelmat vaikuttavat kuitenkin Euroopassakin. Kristityissä maissa, kuten Kreikassa, vähemmistökirkkoja kohtaan on asenteellisuutta.

Uskonnonvapaus on tärkeä vapauden mittari, sillä kaikilla kansalaisilla on oltava täysi omantunnon-, mielipiteen- ja uskonnonvapaus.

Rajan uskonnonvapaudelle muodostaa Essayah’n mukaan vain toisten ihmisten vastaavat oikeudet.

– Sen vuoksi yhteiskunnassa on tärkeä puolustaa positiivista uskonnonvapautta eli sitä, että ihminen saa uskoa, olla uskomatta ja vaihtaa uskontoaan ilman seuraamuksia, hän sanoo.