Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman on huolissaan Euroopan energiahuollosta. Euroopan energiakriisi heijastuu väistämättä myös Suomeen.

Muun muassa Saksan ja Belgian päätökset luopua sekä kivihiilestä, että ydinvoimasta nopeutetussa aikataulussa ovat lisänneet maakaasuriippuvuutta ja synnyttäneet merkittäviä riskejä energiahuoltoon.

Monissa Euroopan maissa kansalaiset miettivät, onko heillä varaa lämmittää asuntojaan kaasun ja sähkön hintojen noustua. Ongelmat kohdistuvat etenkin köyhimpiin kotitalouksiin.

– Tilanne on itse valittu ja ollut näköpiirissä jo vuosia. Saksan ja muiden Euroopan maiden energiahuollon haavoittuvuudet heijastuvat meillekin kohonneena ja voimakkaasti heiluvana sähkön hintana, KD:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Peter Östman sanoo.

Esimerkiksi Ranskan talousministeri Bruno Le Maire on pitänyt Euroopan nykyistä energiakriisiä jo 1970-luvun öljykriisiin verrattavana.

Vuosi sitten koko Euroopan sähköverkko oli lähellä kaatua, Östman muistuttaa.

Merkelin kaudella Saksa ajoi itsensä syvemmälle energiariippuvuuteen Venäjästä ja luopui ydinvoimasta.

Östmanin mukaan tarkoitus oli varmaan hyvä, muun muassa tukea Venäjän vakautta, mutta juuri tässä maailmantilanteessa sen poliittiset riskit ovat suuria.

– Myös muut häiriöt energiajärjestelmässä ovat mahdollisia. Vuosi sitten koko Euroopan sähköverkko oli lähellä kaatua, Östman muistuttaa.

Hän arvioi, että kotimaiset energiapoliittiset päätökset, kuten turpeen nopeutettu alasajo lisäävät huoltovarmuusriskejä. Bioenergia ry:n mukaan uusia energiaturpeen varastoja ei jatkossa muodostu, koska turpeen tulevien vuosien käytölle ei ole varmuutta näköpiirissä.

Tällä hetkellä poltetaan varastoissa olevat energiaturpeet. Turpeen merkitys Suomen kokonaisenergiantuotannossa on vähäinen, mutta paikallisesti merkittävä.

Energiaturpeen tuotanto aloitettiin öljykriisin aikaan juuri huoltovarmuussyistä. Nyt merkit viittaavat Östmanin mukaan siihen, että turpeen alasajon kanssa hätäiltiin, kuten monet varoittivat.

– Jos varmuusvarastot poltetaan heti ensimmäisenä pakkastalvena, maaseutukaupunkien kaukolämpö jää puun polton varaan. Metsää voi kaatua tulevaisuudessa nykyistäkin enemmän energiapuuksi.

– Euroopassa on valittu kylmenevät kodit. Toivottavasti meillä ei tarvitse mennä samaan suuntaan, Östman sanoo.