Pelko ja inho politiikan käyttövoimana

29.1.2022 klo 10:19 Kolumnit Tapio Luoma-aho

Maailma on selvinnyt koronapandemiasta vähemmällä kuin pelättiin. Vakavuudestaan huolimatta tautina korona ei ole ollut edes 20 pahimman ihmiskuntaa koettelevan kulkutaudin joukossa, muistuttavat historioitsijat.

Rokotteet ovat toimineet hyvin ja lieventäneet koronan oireita merkittävästi. Tosin kaikille niitä ei riitä. Globaalia pandemiaa ei voiteta sillä, että vauraiden maiden väestö rokotetaan kerran puolessa vuodessa, muistuttaa WHO:n pääjohtaja Tedros Ghebreyesus Politico-lehdessä.

Turnauskestävyyttä voidaan vielä tarvita, sillä takana on vasta pari erää. Varmuudella emme voi tietää, oliko tämä tässä. Voimme toivoa, että pahempia variantteja ei enää synny.

Sairastuneiden ja altistuneiden karanteenit, etäisyyden pitäminen ja henkilökohtainen hygienia kulkutautien torjunnassa keksittiin viimeistään 3000 vuotta sitten. Ihmiskunnan varhaishistorian asiantuntija en ole, mutta Vanhaa testamenttia olen lukenut. *)

Rutto kiusasi meitä vuosisatojen ajan, oli yleinen uskonpuhdistuksen aikaan ja pitkään sen jälkeen. Tautien kanssa piti elää, tehdä voitavansa ja uskoa silti tulevaisuuteen. Kulkutautien karmeudesta – rutto vei pahimmillaan jopa kolmanneksen Euroopan väestöstä –  huolimatta optimismi ei ollut sittenkään katteetonta.

Tänä päivänä asiat ovat niin paljon paremmin, kiitos lääketieteen, parantuneen hygienian sekä hyvin järjestetyn ja resursoidun terveydenhuollon. Se toimii yhä erittäin hyvin, ainakin verrattuna mihin tahansa aiempaan historian aikaan. Kunhan sitä ei nyt sote-uudistuksella pilata. Itse olen tästä kaikesta ennen kaikkea kiitollinen.

Lopulta luonto aina voittaa

Mutta vaikka tiede ja teknologia on parantanut elämänlaatuamme ja elinajanodotetta huimasti, loppujen lopuksi luonto aina voittaa ihmisen 6-0. ”Vastustajaan” kannattaa suhtautua kunnioittavasti. Ikuista elämää ei ole luvassa, vaikka ottaisi kaikki maailman rokotteet ja kuinka omaa kehoaan ”biohakkeroisi”.

Kaikkea ei vaan voi hallita. Ja siinä on kolikon toinen puoli.

Ensimmäiset rokotteet keksittiin reilu 200 vuotta sitten. Sadan tai kahden sadan vuoden takaiset rokotteisiin liittyvät pelot ovat hyvin tutun kuuloisia. Euroopassa rokotevastaisuus kuului joidenkin puolueiden agendaan jo tuolloin.

Ymmärrän hyvin uuteen ja käsityskyvyn ylittävään teknologiaan liittyviä huolia ja pelkoja. Pelko on inhimillistä. Pelot ja inhot ovat myös politiikan peruskäyttövoimaa, olivat ne rationaalisia tai eivät.

”Esimerkiksi ydinvoimaa on vierastettu hyvin samanlaisten tunteiden vallassa kuin koronarokotteita”

Esimerkiksi ydinvoimaa on vierastettu ja vastustettu hyvin samanlaisten tunteiden vallassa kuin ”perintötekijöitä” sisältäviä koronarokotteita. Ydinsäteily on näkymätöntä, se saastuttaa geeniperimän ja aiheuttaa syöpää. Pelättiin, että geenimanipuloidut kasvit voivat levittää ”likaisia” perintötekijöitään luontoon ja ”frankenfood” pilaa terveyden.

Tunteet synnyttävät liikkeitä

Pelot ja muut tunteet synnyttävät poliittisia liikkeitä. Aikaisempina vuosina ydinvoimaan ja geenimanipulaatioon kriittisesti suhtautuva konservatiivit ja ”vaihtoehtoväki” saattoi löytää poliittisen osallistumiskanavan Vihreistä.

Mutta kun Vihreätkään eivät enää ole sitä mitä ennen, ovat teknologiapessimistit jääneet vaille poliittista kotia.

Huolet tuovat joskus yhteen ihmisiä, jotka saattavat näyttää päällepäin kovin erilaisilta. Yhdistävänä on huoli omasta terveydestä, tai huoli valvonnan ja kontrollin lisääntymisestä. Huolta on myös kehityskuluista, kaltevista pinnoista, joita koronapassin kaltaiset teknologiaoptimistiset ratkaisut käynnistävät. Millainen passi seuraavaksi?

Ja kun kukaan ei vastaa, niin kyllä joku jossain vastaa, mutta lopputulos voi olla katastrofi.

Pelko on inhimillistä ja joskus myös aiheellista

Inhimillisten pelon, inhon ja epäluulon leimaaminen ”hörhöilyksi” saati ”äärioikeistolaisuudeksi” on ymmärtämätöntä ja lyhytnäköistä. Pelkoja toki lietsotaan ja disinformaatiota levitetään myös poliittisista syistä ja jopa ulkovaltojen toimesta.

Asian toinen puoli on siinä, että jos emme yhtään pelkäisi ja varoisi, levittäisimme varmaan edelleen pellot täyteen DDT:tä, ilmakehän täyteen otsonikerrosta tuhoavia freoneja ja syöttäisimme talidomidia odottaville äideille. Joku niistäkin ensin huolestui.

Puhtaan rationaalisesti katsottuna esimerkiksi päätös ottaa rokote oli minulle selvä. Hyödyt olivat haittojen todennäköisyyteen verrattuna ylivoimaiset. Näin on monen muunkin teknologian kanssa.

Silti politiikassa kyse ei ole järjestä vaan tunteista. Myös niistä ”vääristä” tunteista, joita ihmiset kokevat.

Oikean pandemiantorjunnan strategian löytäminen kuhunkin tilanteeseen on äärettömän monimutkaisen yhtälön ratkaisemista. Sen voi tehdä ”halki poikki ja pinoon” -menetelmällä. Rajat kiinni ja altistuneet 21 päiväksi konttimajoitukseen, Kiinan malliin.

Tai sen voi ratkaista monimutkaisemmin, ottaen huomioon talouden toimintaedellytykset, välittömät hyödyt, haitat, perusoikeudet ja niiden keskinäiset suhteet, erilaiset ratkaisumallit, käytettävissä olevat resurssit, muut toimijat, ihmisten tunnetilat ja jaksamisen, päätösten vaikeasti havaittavat seuraukset ja tuhat muuta asiaa.

Osaisitko sinä ratkaista sen yhtälön?

Tapio Luoma-aho
Kirjoittaja on ajatushautomo Kompassin toiminnanjohtaja

*) Kts. esim. 3. Mooseksen kirja 13:45-46

Ylös