Pohjois-Karjalan aluevaltuustoon valittu Satu Melkko on liperiläinen terveydenhoitaja ja palveluesimies. Melkko on tyrmistynyt siitä, mitä helmikuun ensimmäinen päivä merkitsee hoitoalalle.

– Miten ihmiset hoidetaan? Kuka heidät hoitaa, jos rokottamattomilta kielletään työnteko? Olemme menossa kohti kaaosta, Satu Melkko toteaa.

– Tai sitten Marinin hallitus ja eduskunta tekivät lain, jonka kirjaimen noudattaminen on täysi mahdottomuus.

Melkko tuntee myös kollegoiden tuskan. Yhteydenottoja tulee nyt eri puolilta Suomea, ja kaikissa on sama sisältö. Mihin tämä johtaa?

– Tämän lain säätäminen oli pimeä juttu! Melkko huudahtaa.

Tämän lain säätäminen oli pimeä juttu!

Helmikuun alusta lähtien hoitoalan ihmiset eivät saa tulla töihin potilaskontakteihin, mikäli heillä ei ole koronarokotuksia. Jos lääketieteellisestä syystä johtuen ei voi ottaa rokotetta, on mahdollisuus työskennellä lääkärinlausunnon ja kolmen päivän välein otettavan negatiivisen koronanäytteen turvin.

Melkko kertoo esimerkkitapauksen, joka on kuin huonosta sketsistä.

Hoitaja on juuri vaihtanut työpaikkaa. Ensimmäinen työpäivä on tänään, 1. helmikuuta. Hän on saanut yhden koronarokotteen. Siitä seurasivat niin voimakkaat oireet, ettei hänelle uskalleta ilman jatkotutkimuksia pistää uutta rokotetta. Hänelle ei anneta uutta rokotusaikaa, koska ensin on selvitettävä, mistä hänen voimakkaat sivuvaikutuksensa johtuvat.

Hoitaja ei voi kuitenkaan saada uuden työnantajan työterveyslääkärin lausuntoa, koska ei ole ollut tätä päivää ennen työsuhteessa. Hoitaja voisi aloittaa työskentelyn yhden rokotteen ja 72 tunnin välein otettavan näytteen turvin – mutta hän ei ole saanut lausuntoa uuden työnantajan työterveyslääkäriltä, kun ei ole vielä työsuhteessa.

– Aikaa menee, eikä työ ala. Byrokratia on välissä. Ja mitä se lääkärintodistus auttaa? Yhtä vähän se auttaa kuin koronapassi. Sairauden voi saada rokotteet ottanutkin, Melkko muistuttaa.

Satu Melkko ei ole rokotevastainen, vaan kannattaa ehdottomasti koronarokotuksia. Hän vastustaa tätä mielestään järjetöntä lakimuutosta.

–  Mielestäni jokaisen järkevän ihmisen pitäisi mennä koronarokotukset ottamaan, mutta jos joku ei ota, ei se saisi viedä häneltä oikeutta työskennellä.

Mielestäni jokaisen järkevän ihmisen pitäisi mennä koronarokotukset ottamaan, mutta jos joku ei ota, ei se saisi viedä häneltä oikeutta työskennellä.

– Tämä hallitus ajaa hoitoalan kaaokseen. Ensin säädetään laki hoitajamitoituksesta, mikä on hyvä asia. Mutta sen toteutumiseen ei panosteta esimerkiksi koulutuksen lisäämisellä, alan tekemiseen houkuttelevammaksi palkkausta korjaamalla tai muilla vaikuttavilla keinoilla.

– Sitten säädetään rokotepakkolaki koskemaan tiettyjä ammattiryhmiä ja tämäkin kaatuu hoitajien niskaan. Lainsäädäntö kohtelee kansalaisia eriarvoistaen. Tällainen laki on älyvapaa, sillä jos sitä sovelletaan niin kuin se on kirjoitettu, emme voi hoitaa vanhuksiamme, Melkko puuskahtaa.

Hänellä on omakohtaistakin kokemusta siitä, että monesti on ollut hilkulla se, saadaanko hoitajia riittävästi.

– Missä vanhuksemme hoidetaan ja kuka heidät hoitaa, kun hoitajapula oli jo ennen tätäkin, Melkko kysyy.

Jos jossain yksikössä on yksi rokottamaton hoitaja, hänelle voidaan ehkä löytää välillisesti työtä, jossa ei olla potilaskontaktissa.

– Entä, jos toisessa yksikössä on 10, jotka eivät ota rokotetta? Ei se yksikkö pärjää millään, Melkko muistuttaa.

– Lainsäätäjä ei miettinyt tätä. Soveltamisohjeet ovat aivan hakusessa. Ei kymmentä ihmistä voi laittaa tekemään jotain toimistotyötä – vaan asiakkaat on hoidettava.

Rokotteesta kieltäytynyt ei voi työskennellä myöskään yksityisellä puolella.

– Eikä hän saa työttömyyskorvausta eikä muuta tukea, mikäli ei ole ottanut rokotetta. Tämä menee väärin. Näin ei vapaa yhteiskunta voi toimia, Melkko kritisoi.