Ranska aloitti EU:n puheenjohtajamaana tämän vuoden alusta. Maan rooli unionissa on vahvistunut niin Brexitin kuin Saksan vallanvaihdosten myötä.
Ranska on ajanut EU:ssa integraation syventämistä, määräenemmistöpäätösten ja yhteisvastuun lisäämistä sekä yhteisiä budjettivaroja ja veroja.

– Presidentti Macronin linjauksista olen huolissani. Ranska ajaa vahvasti liittovaltiokehityksen syventämistä etenkin talouspolitiikan kautta, KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

– KD:n vastustamaa elpymisrahastoa halutaan entisestään lisätä, tulonsiirtoja jäsenvaltioiden välillä kasvattaa ja sitä kautta laajentaa yhteisen velan määrää. Tämä on väärä suunta EU:lle.

Ranskan puheenjohtajakausi sattuu yhteen maan presidentinvaalikamppailun kanssa.

– Pelkään, että Ranskan sisäpolitiikka ja EU-politiikka menevät sekaisin.

Pitkä kristillisdemokraattien ja liittokansleri Angela Merkelin valtakausi Saksassa päättyi viime vuoden lopulla. Nyt Saksassa vallassa ovat sosialidemokraatit ja vihreät.

Nyt EU:n suurmaiden johdossa on kaksi samaan suuntaan katsovaa johtajaa, joilla on vahva yhdentymismyönteinen linja.

– Saksa-Ranska -akseli on ollut aina merkittävä EU:n kehityksen kannalta. Saksan sosialidemokraateilla on selkeästi liittovaltiomyönteisempi linja kuin kristillisdemokraateilla, eivätkä he aja samanlaista vastuullista talouspolitiikkaa kuin CDU:n johtama Saksa aiemmin, toteaa Essayah.

– Nyt EU:n suurmaiden johdossa on kaksi samaan suuntaan katsovaa johtajaa, joilla on vahva yhdentymismyönteinen linja. Pelkään, että EU:ssa tulee suuriakin muutoksia, jotka ovat Suomen kaltaisille jäsenmaille hyvin haasteellisia.

EU-pöytien päätöksenteossa ei ole hallitus-oppositioasemaa, vaan samanmielisten koalition löytäminen omien kantojen ajamiseksi on keskeistä. Suomi on usein aiemmin ollut Saksan kanssa samassa kelkassa monissa suurissa kysymyksissä. Onko tullut hetki, jolloin Suomen olisi EU-politiikassaan selkeästi irrottauduttava Saksan kyljestä?

Sari Essayah’n mielestä Suomen olisi pitänyt jo aiemmin liittoutua enemmän pienten nettomaksajamaiden Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa.

– Suomen pitää aktiivisemmin etsiä uusia EU-kumppaneita. On ollut nuuka nelikko, jonka ympäriltä myös Baltian maat ovat löytäneet samanhenkisyyttä. Toivon, että tämä akseli vahvistuu paitsi talouspolitiikassa niin muutoinkin; kyse on pienistä jäsenmaista, jotka ovat oman tonttinsa hoitaneet hyvin useimmilla EU-politiikan sektoreilla.

Marinin hallitus ei ole erityisesti hakenut selkänojaa samanmielisistä maista, toisin kuin Sipilän hallitus.

– Se on väärä valinta, etenkin kun useat päätökset tehdään määräenemmistöllä. Pienen jäsenmaan pitäisi aina pystyä ennakoimaan, mitä päätöksiä on edessä ja etsiä samanmielisten koalitio tuekseen, Essayah korostaa.

Paineet Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n pohjana olevan vakaus- ja kasvusopimuksen muuttamiseksi ovat kasvaneet jäsenmaiden velkaantuessa voimakkaasti. Tuon sopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla kolme prosenttia ja julkisen talouden velka 60 prosenttia bkt:sta. Nyt näyttää kuin EU:ssa olisi henkisesti luovuttu vastuullisen talouspolitiikan linjasta.

– On tapahtunut muutos sen myötä, että jäsenvaltiot on päästetty niin hurjaan velkaantumiskehitykseen. Elpymispaketin yhteydessä jo keskusteltiin, että kyse ei ole enää vain koronan hoidosta, vaan syvälle velkakurimukseen joutuneiden valtioiden auttamisesta. Ratkaisua tarvittiin etenkin Italian valtionvelan korkojen nousun pysäyttämiseksi.

– EU:n rahapolitiikasta on tullut poliittisen ohjauksen väline, vaikka alun perin oli tarkoitus, että Euroopan keskuspankin rahapolitiikka pysyy erillään EU-politiikasta. Mutta nyt ne ovat kietoutuneet toisiinsa.

Ei voida ajatella, että annetaan inflaation kiihtyä sen vuoksi, että saataisiin joidenkin jäsenmaiden järkyttävän suuret velkavuoret sulatettua.

Essayah toteaa, että superinflaatiota pelätään monella suunnalla.

– Iso-Britannia ja etenkin Yhdysvallat saattaa olla menossa kohti sellaista inflaatiokierrettä, jossa rahan arvon alenemista ei pystytä enää perinteisillä korko- ja muilla mekanismeilla pysäyttämään. EU:ssa pitäisi pystyä hillitsemään tätä kehitystä.

– Ei voida ajatella, että annetaan inflaation kiihtyä sen vuoksi, että saataisiin joidenkin jäsenmaiden järkyttävän suuret velkavuoret sulatettua.

Myös yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ajaminen on yksi Ranskan kauden painotuksia ja pidemmän ajan tavoitteita. Esitellessään puheenjohtajakauden tavoitteita Euroopan parlamentille Macron totesi, että Euroopan turvallisuus vaatii uutta ajattelua ja varustautumista lisääntyneiden jännitteiden vuoksi.

– Yhteisen turvallisuuden puolelta, kuten terrorismiin ja pakolaisaaltoihin varautumisen osalta, Ranskan ajamiin tavoitteisiin löytyy ymmärtämystä laajemmin myös Suomesta, Essayah toteaa.

– EU oli kädetön toimimaan Afganistanin kohdalla evakuointitoimenpiteissä huolimatta nopean toiminnan joukoistaan. Yhteistä näkemystä ei löytynyt ja päätöksentekoprosessit olivat hitaita.

Esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö on eri yhteyksissä todennut, että Euroopan unionilla tulisi olla vahvempi rooli turvallisuusyhteisönä.

– On tärkeää, että EU pyrkii olemaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta kannoissaan yhtenäinen ja osoittaa, että on valmis puolustamaan jokaisen maan suvereniteettia.

– Suomen Nato-päätöksen on oltava aidosti omissa käsissämme ja suvereniteettiamme on kunnioitettava.

Näen Suomen roolin merkittävänä etenkin dialogin ylläpitämisessä.

Venäjä on vahvistanut joukkojaan Ukrainan rajalla ja järjestänyt suuria sotaharjoituksia. Väistämättä Ukrainan kriisin pitkittyminen ja Venäjän aiheuttaman turvallisuusuhan kasvaminen vaikuttavat EU:n toimintaan.

– Näen Suomen roolin merkittävänä etenkin dialogin ylläpitämisessä. Presidentti Niinistön rooli on ollut tässä tärkeä, Essayah kiittelee.

– EU on käyttänyt valtaansa kansainvälisissä kriisitilanteissa lähinnä taloudellisten pakotteiden muodossa. Näin on toimittu myös suhteessa Venäjään. Erilaisten pakotelistojen ylläpitäminen ja uhkaaminen maksujärjestelmästä ulos sulkemisella ei ole juuri auttanut.

Kun varoitukset Venäjän sotilaallisten toimien laajentumisesta Ukrainassa yltyvät, on Saksassa siirrytty uudelle tasolle Venäjän vastaisten sanktioiden harkinnassa: Nordstream-kaasuputkihankkeen käyttöluvan epääminen on nostettu painostusvälineeksi. Olisiko ydinvoimastaan luopuvalla Saksalla varaa toteuttaa tällainen uhkaus?

– Uhkaus on Saksalle kova riski maan tuontienergiariippuvuuden tähden.

Sari Essayah on eduskunnassa EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan jäsen. Siinä roolissa hän kuulee EU-kokouksiin lähtevien ministereiden raportteja siitä, miten Suomi valmistautuu neuvotteluihin. Valiokunta ohjeistaa neuvotteluihin osallistuvia ministereitä.

Ei voi olla niin, että Suomesta lähtee erilaisia kantoja eri kokouksiin.

Essayah harmittelee ja pitää selkeästi kansallisen edun vastaisena sitä, että hallitus on eräissä Suomelle keskeisissä EU-kysymyksissä, esimerkiksi metsäpolitiikassa, ollut linjassaan hajanainen, eikä ole pystynyt muodostamaan yhteistä kantaansa, eikä myöskään ole ollut ajoissa liikkeellä.

– Meillä oli tuhannen taalan paikka taksonomia-asioissa, kun vastaava komissaari oli Suomessa käymässä, mutta tuolloin meiltä puuttui hallituksen kanta. Jos olisimme aloittaneet lobbaamisen ajoissa, olisimme todennäköisesti ehtineet saada kasaan Suomen edun mukaisen määräenemmistön. Sen sijaan hallitus hukkasi vaikuttamismahdollisuuden taksonomia-asiassa, kritisoi Essayah.

Hän korostaa, että pääministerin tulisi johtaa Suomen EU-politiikkaa ja antaa riittävää selkänojaa vastuuministerille EU-pöytiin.

– Ei voi olla niin, että Suomesta lähtee erilaisia kantoja eri kokouksiin. Jos Suomen ministerillä on takanaan koko eduskunnan yhtenäinen kanta, on se erittäin vahva selkänoja EU-neuvottelijoille.

Maltalaisesta Roberta Metsolasta EU-parlamentin uusi puhemies

Euroopan parlamentin uudeksi puhemieheksi valittiin tammikuun täysistuntoviikolla maltalaista EPP-puoluetta edustava Roberta Metsola, joka on EU-parlamentin historian nuorin puhemies ja tehtävässä vasta kolmas nainen. Metsola on naimisissa Kokoomuksessa toimineen Ukko Metsolan kanssa. Kummatkin olivat 2009 ehdokkaina EU-vaaleissa omissa maissaan.

– On hienoa, että EPP-ryhmä johon KD:kin kuuluu, halusi valita keskuudestaan vallan huipulle nuorehkon naisen, joka tulee pienestä jäsenvaltiosta. Se osoittaa, että erikokoisia jäsenvaltioita EPP:ssä halutaan kohdella tasapuolisesta, kommentoi Sari Essayah 43-vuotiaan neljän lapsen äidin valintaa puhemieheksi.

Essayah toimi 2009-2014 Euroopan parlamentin jäsenenä ja ehti olla samassa parlamenttiryhmässä 2013 EU-parlamenttiin nousseen Metsolan kanssa.

Lisää Sari Essayah´n näkemyksiä ajankohtaisesta EU-politiikasta voi kuunnella Kompassi-lähetyksestä, joka on pian katsottavissa AlfaTV:n suoratoistopalvelussa permanto.fi -sivulla.