Kristillisdemokraattien puoluehallitukselle poliittisen tilannekatsauksen pitänyt Sari Essayah muistutti politiikan kevääseen lähdetään perusasioiden ääreltä: Hän puhui niin velkaantumisesta ja työvoimapulasta, kuin maatalouden ahdingosta ja ruokaturvallisuudestakin.

EU:n tasolla Suomea haastaa Ranskan EU-puheenjohtajuuskausi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on parhaillaan Pekingin olympialaisissa Kansainvälisen olympiakomitean jäsenen roolissa, mutta puhui tänä aamuna kristillisdemokraattien puoluehallitukselle politiikan kevään kiperimmistä kysymyksistä.

Essayah odottaa tunnelman tiivistyvät keväällä, sillä vaalikauden vimeinen vuosi on käynnistymässä ja toisaalta liki 300 lakiesitystä odottaa vielä käsittelyä.

Käsittelyyn on tulossa polttavan ajankohtaisia aiheita, kun esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on kireä ja vaatii huomiota.

Talouden ja työllisyyden saralla odotetaan niin ikään vielä linjauksia. Essayahin mielestä työllisyystoimien eturintamassa pitäisi olla työvoiman tarjonnan lisääminen. Työvoiman saanti on tällä hetkellä pullonkaula: Esimerkiksi kaikkia tilauksia ei tällä hetkellä pystytä vastaanottomaan työvoimapulan vuoksi.

Essayah muistuttaa myös talouden vakauttamisen tärkeydestä, sillä velkaa on otettu rutkasti ja menokehykset rikottu.

– Talouden vakauttamista ei voi jättää seuraavalle hallitukselle.

Suunnitelmat puuttuvat myös energian hinnannousun kompensoimisesta siitä kärsiville kansalaisille.

Hallitus korotti polttonesteiden hintaa alkukaudesta ja se vaikuttaa nyt erittäin huonolta päätökseltä. Turpeen alasajo koettelee huoltovarmuutta.

– Absurdia on se, että kylmän ilmaston maat ovat maksumiehiä sosiaalirahastossa, josta kustannetaan Etelä-Euroopan maiden kohonneita energialaskuja.

Ennakoinnin ja pitkäjänteisen finanssipolitiikan lisäksi tarvitaan nyt kipeästi maatalouspoliittisia toimia. Maatalouden ahdinko on Essayahin mukaan syvä: Omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat uhattuna.

– Suomalainen ruokaketju on rikki: Ainoastaan kauppa ja teollisuus ottavat oman osan, mutta tuottajille jää luu jakajan käteen.

Tilanne tuntuu Essayahin mukaan oudolta, sillä suomalaiset ovat valmiita maksamaan kotimaisuudesta.

Myös hallitus on Essayahin mukaan ollut asiassa lepsu, myös EU-pöydissä.

Vihapuheen ja -rikosten kriminalisoiminen EU:n tasolla on kotimaisittain hyvin ajankohtainen kysymys: Kansanedustaja Päivi Räsäseen kohdistuvat syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ovat parhaillaan Helsingin Käräjäoikeuden käsiteltävänä.

Essayahin mukan Ranskan puheenjohtajuuskausi on vahva, mutta osa Ranskan linjauksista on Suomelle haasteellisia, sillä tulonsiirtoja halutaan entisestään kasvattaa ja EU:n elpymispakettia laajentaa.

– Ratkaisevaa on samanmielisten koalitioiden löytäminen. Suomi on usein ollut Saksan kelkassa, mutta uudessa tilanteessa liittoutumista pitäisi hakea pienten maiden kanssa, jotka ovat Suomen tavoin nettomaksajia, hän sanoi.

Nuukaan nelikkoon, jossa muut pohjoismaiset EU-kumppanit ovat, kuuluminen olisi Essayah’n mielestä nyt luontevaa. Hänen mielestään Suomen olisi pitänyt jo aiemmin liittoutua enemmän pienten nettomaksajamaiden Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa.

Ranskan tavoitteena on myös vihapuheen ja viharikosten tuominen niin sanottujen EU-rikosten   luetteloon. Komissio on jo ehdottanut EU-rikosten listan laajentamista kattamaan vihapuheen ja -rikokset.

Essayah’n mukaan olisi outoa, että sananvapautta haluttaisiin Euroopassa ryhtyä rajoittamaan. Tämä voi johtaa mielivaltaisuuksiin ja erikoisiin tulkintoihin.

Vihapuheen ja -rikosten kriminalisoiminen EU:n tasolla on kotimaisittain hyvin ajankohtainen kysymys: Kansanedustaja Päivi Räsäseen kohdistuvat syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ovat parhaillaan Helsingin Käräjäoikeuden käsiteltävänä.

Aihe tulee eduskunnan käsiteltäväksi valiokuntien kautta. Perustuslakivaliokunta pui aihetta jo ensi viikolla.

KD on Essayahin mukaan valmis jättämään asiasta eriävän mielipiteen kaikissa sitä käsittelevissä eduskunnan valiokunnissa. Hänen mukaansa riittäisi, jos yksikin EU-jäsenmaa vastustaisi sitä, mutta Suomen hän ei usko niin tekevän.

– Minulla ei ole luottoa, että meidän punavihreähallitus tätä vastustaisi, Essayah sanoo.

Jotain hyvääkin on puheenjohtajuuskaudessa on: Ranska on aina ajanut EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Hänen mukaansa on tärkeää, että EU pyrkii olemaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta kannoissaan yhtenäinen ja osoittaa, että on valmis puolustamaan jokaisen maan suvereniteettia.

– Tässä tilanteessa, missä nyt ollaan, EU:n tavoite puolustaa kaikkien jäsenmaiden suvereniteettia, on erittäin tervetullutta, Essayah sanoo.