Peter Östman muistuttaa, että Suomeen kohdistuu nykyisessä jännitteisessä tilanteessa aktiivista tiedustelua. Sekä valtiollisten, että muiden tahojen kyvykkyys tiedusteluun, kybervaikuttamiseen ja -hyökkäyksiin on huomattava.

– Jokainen yhteiskunta on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Maailman geopoliittisen tilanteen ollessa tällä hetkellä erittäin jännitteinen, Suomi on tärkeällä paikalla. Meihin kohdistuu aktiivista tiedustelua, Östman totesi eduskunnassa, joka pui hallituksen selontekoa tiedustelulainsäädännöstä.

Esimerkiksi tammikuussa tuli julkisuuteen, että suomalaisten diplomaattien kännyköitä on vakoiltu haittaohjelmalla, joka on pystytty tuomaan puhelimeen käyttäjän huomaamatta.

– Sekä valtiollisten, että muiden tahojen kyvykkyys tiedusteluun, kybervaikuttamiseen ja -hyökkäyksiin on huomattava, Östman sanoo.

Sotilas- ja siviilitiedustelun raja on aikaa sitten käynyt merkityksettömäksi: Kyberhyökkäysten mahdollisuus liittyy aivan kaikkeen, missä on käytössä tietojärjestelmiä tai tietoliikennettä. Maailma on jo jakautunut digitaalisiin etupiireihin, missä maantieteellä ei ole merkitystä.

– Heikko lenkki voi olla sähköjärjestelmä, tietoliikenneverkko, maksuliikenne, lämpöverkko – mikä tahansa. Mitä tapahtuu, jos kovilla pakkasilla kaukolämpö ja sähköverkko saadaan riittävän pitkäksi aikaa nurin, Östman kysyy.

KD jätti viime syksynä kirjallisen kysymyksen liittyen elintarvikeketjun kyberturvaan.
– Maatiloilla on valtavasti erilaisia tietojärjestelmiä ja asiantuntijan sanoin ”kokonaisuus ei kuulu kenellekään”. Valitettavasti viljelijöillä ei ole aina aikaa ja voimavaroja panostaa turvallisuuteen, maa- ja metsätalousvaliokunnassa työskentelevä Östman totesi.

Ajankohtainen asia on puolestaan soten tietojärjestelmät: Onko parempi käsitellä suomalaisten henkilö- ja terveystietoja yhdysvaltalaisessa pilvipalvelussa, vai onko turvallisempaa hajauttaa tiedot moneen eri järjestelmään hyvinvointialueille?

– Onko itse luotu järjestelmä parempi kuin ulkomainen? Tällaisiin kysymyksiin tarvitaan syvää asiantuntijanäkemystä.

Hallituksen selonteossa kiinnitetään paljon huomiota oikeusturvaan, mutta Östman uskoo, että Suomi on hyvin kaukana tilanteesta, missä kotimainen tiedustelu muodostuisi esimerkiksi sananvapautta tai yksityisyyden suojaa rajoittavaksi tekijäksi.

– Ulkomaisilla teknologiayrityksillä on jo meistä paljon monipuolisemmin tietoa kuin omilla viranomaisillamme, hän sanoo.