Maa- ja metsätalousvaliokunnassa Perussuomalaiset, Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät yhteisen eriävän mielipiteen EU-taksonomiaa koskien.

Puolueiden kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa (ps.), Jenna Simula (ps.), Mikko Lundén (ps.), Arto Satonen (kok.), Markku Eestilä (kok.) ja Peter Östman (kd.) katsovat taksonomian kriteereiden olevan haitallisia Suomelle.

Edustajat esittävät eriävässä mielipiteessään, että hallituksen olisi edistettävä asian palauttamista kokonaan uudelleen valmisteltavaksi ja sen tulisi olla myös Suomen kanta.

– Pidämme ehdottoman tärkeänä, että päätösvalta metsistämme pidetään kansallisissa käsissä

– Pidämme ehdottoman tärkeänä, että päätösvalta metsistämme pidetään kansallisissa käsissä, ja nyt ehdotettu EU-taksonomia alkaisi tosiasiassa säännellä suomalaisia metsiä rahoituskriteerien kautta, edustajat toteavat.

Edustajat huomauttavat, että esitys uhkaa luoda Euroopan sisämarkkinoille merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja siten se on koko Euroopan unionin hengen vastainen. Suomalainen maatalous ei tule saavuttamaan taksonomian ympäristökriteereitä edes luomuviljelyn osalta.

Esitetyt kriteerit ovat osittain huomattavan monimutkaisia ja toisaalta ne keskittyvät Suomen kannalta epäolennaisuuksiin. Niin ikään suomalaiset metsäteollisuusyritykset arvoketjuineen eivät voi saavuttaa taksonomian ympäristökriteereitä ja ne lisäävät huomattavasti byrokratiaa, koska suomalainen metsäomistajuus poikkeaa muista EU-maista merkittävästi.

– Valtioneuvoston kanta ei ole ollut tarpeeksi selkeä ajamaan Suomen linjaa vaikuttavimmalla tavalla. Ongelmakohdat ja jopa mahdottomuudet on tuotava esille nykyistä voimakkaammin jo valmisteluvaiheessa, ettei tällaista Suomelle selkeästi haitallista sääntelyä pääse syntymään.

– On mahdollista, että EU:n taksonomiakriteereitä otetaan tulevaisuudessa mukaan myös muihin EU-kehikoihin. Siksi on ehdottoman tärkeää, että kriteerit on laadittu laadukkaasti ja vaikutuksiltaan tasapuolisesti, edustajat huomauttavat.

EU-taksonomia-asetuksen tausta-ajatuksena on luoda koko EU:n laajuinen kriteeristö ympäristötavoitteille, joiden merkittävä edistäminen olisi asetuksen mukaan ympäristön kannalta kestävää. Ympäristötavoitteet ja niiden kriteerit ohjaisivat rahoitusvirtoja ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin. EU:n kestävän rahoituksen taksonomian hyvästä tarkoitusperästä huolimatta käytännön toteutus uhkaa Suomen useita eri aloja, jopa metsäteollisuutta arvoketjuineen, koska kriteeristö ei ota huomioon Suomen erityispiirteitä.