”Yhdenkin maan vastustus riittää” – Kristillisdemokraattien kansanedustajat vastustavat eduskunnassa vihapuheen lisäämistä EU-rikosten luetteloon

10.2.2022 klo 16:03 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattinen kansanedustajat vastustavat vihapuheen ja viharikosten tuomista EU-rikosten luetteloon.

– Yhdenkin maan vastustus riittäisi kaatamaan hankkeen, mutta Suomen hallitus ei sitä tee, vaan avaa portit EU:n laajemmalle toimivallalle, Suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah kommentoi.

Kristillisdemokraattien kansanedustajat ovat vastustaneet hallituksen suunnitelmia suostua EU:n rikosoikeudellisen toimivallan laajentamiseen. Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä vihapuheen ja viharikosten lisäämisestä niin sanotulle EU-rikosten listalle.

Tällä hetkellä kyseisellä listalla on muun muassa terrorismi, ihmiskauppa, laiton huumausainekauppa sekä naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö.

– EU-rikoslistan avaaminen on poikkeuksellinen toimi ja tarkoittaa käytännössä perussopimuksen muutosta. KD ei näe perusteita toimivallan siirrolle. Yhdenkin maan vastustus riittäisi kaatamaan hankkeen, mutta Suomen hallitus ei sitä tee, vaan avaa portit EU:n laajemmalle toimivallalle, Suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah kommentoi.

KD:n edustajat ovat valmistautuneet jättämään vastalauseen niissä valiokunnissa, joissa asiaa käsitellään.

Kansanedustaja Antero Laukkanen jätti asiasta eriävän mielipiteen lakivaliokunnassa yhdessä perussuomalaisten valiokuntaryhmän kanssa. Laukkasen mukaan esityksellä olisi kauaskantoisia seurauksia sananvapauteen.

– Komissio ja Suomen hallitus eivät tunnista sitä riskiä ja todennäköisyyttä, että esitys tulee kaventamaan sanan- ja mielipiteenvapautta ja lisäämään itsesensuuria ja pelkoa ilmaista omia näkemyksiä yhteiskunnassa käytävästä keskustelusta ja ilmiöistä, hän sanoo.

Perustuslakivaliokunnan varajäsen Sari Tanus huomauttaa, ettei vihapuheelle ole yhtenäistä määritelmää, mikä tekee EU:n toimivallan laajentamisen asiassa erittäin kyseenalaiseksi.

– Emme voi antaa kansallista päätösvaltaa sokeasti pois, tietämättä, mitä kaikkea sillä tehdään. Asiaa on eduskunnassa käsitelty suurella kiireellä, mihin perusteeksi ei mielestäni riitä Ranskan kova tahto saada asia eteenpäin omalla puheenjohtajuuskaudellaan, Tanus toteaa.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen huomauttaa niin ikään vihapuheen määritelmän kiistanalaisuudesta.

– Vihapuhe on epämääräinen käsite, jota ei ole pystytty määrittelemään kansallisessa eikä EU-lainsäädännössä. Lain tulkinnan tulisi olla aina selkeää, jotta viranomaisten mielivallalle ei jäisi tilaa.

Rikoslistan avaaminen vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden, minkä ­jälkeen komissio voi valmistella asiasta direktiiviehdotuksen. KD:n mielestä Suomen tulee torpata esitys jo tässä vaiheessa.

Kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Peter Östmanin mukaan EU-sääntelyn tehtävä ei ole moderoida yhteiskunnassa käytävää keskustelua. Sakot ja rangaistukset eivät saa ihmistä muuttamaan käsitystään, mutta avoin keskustelu voi auttaa kuplien puhkaisemisessa.

– Jos vihapuheeksi määritellään asiat, joista joku voi loukkaantua, ollaan murentamassa liberaalin demokratian kulmakivi, laaja sananvapaus, ja siirtymässä järjestelmiin, joista osa jäsenmaista on vasta hetki sitten pyristellyt itsensä vapauteen. Tämä on väärä suunta, sanoo Peter Östman, joka valmistautuu jättämään asiasta eriävän mielipiteen suuressa valiokunnassa.

Ylös