”Polttoaineveroa maksavat eniten pitkiä työmatkoja ajavat, joilla ei ole varaa vähäpäästöiseen autoon tai sähköautoon” – Peter Östmanin mukaan sähkön, bensan ja lannoitteiden hinnannousu osuu myös maatiloihin

22.2.2022 klo 15:21 Eduskunta Samuli Rissanen

– Tätä välikysymystä on selvästi tarvittu, Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Peter Östman sanoo.

Opposition välikysymys kiritti hänen mukaansa hallitusta polttoaineiden ja sähkön hinnan nousun kompensointiin.

– On hyvä, että hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin, vaikka pieniinkin, helpottaakseen tilannetta, Östman antoi tunnustusta hallitukselle, joka viime viikolla julkisti lääkkeensä energian hinnannousun kompensoimiseksi.

Työssäkäyntiä helpottamaan hallitus on tuomassa pöytään työmatkavähennyksen korotuksen. Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron voisi poistaa pysyvästi.

– Samoin on hyvä, että ammattidiesel-verojärjestelmän valmistelu viimeinkin aloitetaan. Tätä välikysymystä on selvästi tarvittu, Östman huomautti.

– Talot eivät lämpene visioilla, eikä utopioita ole toistaiseksi voinut syödä

Vaikka suomalainen energiateollisuus myös hyötyy energiamurroksesta, toisessa vaakakupissa on kuitenkin monta muuta alaa ja elinkeinoa.

– Talot eivät myöskään lämpene visioilla, eikä utopioita ole toistaiseksi voinut syödä, Östman totesi.

Suomen polttoaineverot ovat EU:n kireimpiä, hän muistuttaa. Valtio kerää tieliikenteestä noin kahdeksan miljardia euroa veroja vuodessa. Lisäksi arvonlisävero kasvaa suoraan suhteessa polttoaineen markkinahintoihin.

Polttoaineveroa perustellaan helppona ohjauskeinona päästöjen vähentämiseksi, mutta se toimii Östmanin mukaan heikosti.

– Polttoaineveroa maksavat eniten ne pitkiä työmatkoja ajavat, joilla ei ole varaa uuteen vähäpäästöiseen autoon tai sähköautoon. Harvassa asiassa ilmastopolitiikka, sosiaalipolitiikka ja työllisyys törmäävät näin selkeästi, hän sanoo.

Hallituksen kaavailema työmatkavähennyksen korotus on yksittäisenä toimenpiteenä vaatimaton. Östmanin mukaan on hyvä muistaa, että suurin osa suomalaisista palkansaajista ei hyödy työmatkavähennyksestä lainkaan, ja sen omavastuu on varsin korkea.

Vuonna 2016 yhdeksän itäisen EU-maan valtionpäämiehet varoittivat Euroopan komissiota, että Nord Stream kaksi -kaasuputkella tulee olemaan vakavia geopoliittisia seurauksia.

– Euroopan maat maksavat nyt kovaa hintaa strategisista virhevalinnoistaan, eikä Suomi välty niiden vaikutuksilta, vaikka olemme hoitaneet oman tonttimme paremmin kuin moni muu, Östman muistuttaa.

EU:ssa Suomi ei kuitenkaan ole ”äänetön yhtiömies”, vaan jäsenvaltiolla on mahdollisuus vaikuttaa unionin energiapolitiikkaan.

– Miksi olemme olleet liian hiljaa omista kokemuksistamme ja antaneet Euroopan ajaa itsensä ojaan: riippuvuuteen maakaasusta, Venäjästä tai maanosan laajuisista, haavoittuvista sähköverkoista? EU:n taksonomiapäätös jätti myös ydinvoiman löysään hirteen, Östman kritisoi.

Toisen maailmansodan energiapulan ja öljykriisin opetukset Suomelle olivat, että tarvitaan kotimaista energiaa ja että energiantuotannossa kaikkia munia ei pidä laittaa samaan koriin. Perustettiin oma öljynjalostama, huoltovarmuussyistä. Aloitettiin energiaturpeen tuotanto, sekin  huoltovarmuussyistä.

Turpeesta on nyt käytännössä luovuttu ja Sipilän hallitus sääti kivihiilikiellon.

– Mitä Helsingissä on otettu hiilen tilalle? Toistaiseksi pelkkää maakaasua. Kun yksi energiamuoto poistetaan mahdollisuuksien joukosta, tarvitaan jotain tilalle, Östman huomauttaa.

Käynnissä oleva maatalouden kustannuskriisi on hänen mukaansa pitkälti energiakriisi. Sähkön, polttoaineiden ja lannoitteiden terävä hinnannousu osuu suoraan tilojen kannattavuuteen. Yhtälö on kestämätön.

– Ruokahuollon kriisiytyminen on potentiaalisesti koronapandemiaan verrattava uhka, ellei pahempi. Pelissä on nyt liikaa.

Komission esitys päästövähennyksistä aiheuttaa Suomen meriliikenteessä ja sitä kautta kilpailukyvyllemme tulevina vuosikymmeninä jopa miljardien lisälaskun. Johonkin on Östmanin mukaan vedettävä raja.

– Onko hallituksen energiapolitiikan iso linja ”kylmät kodit, seisovat sorvit ja tyhjät lautaset”, Östman kysyi.

Ylös