Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen Sari Essayah pääsi samalla lennolla Suomeen kultaa voittaneen jääkiekkomaajoukkueen sekä mitaleja saavuttaneiden hiihtäjien Kerttu Niskasen ja  Krista Pärmäkosken kanssa. KD-Live teki haastattelun heti lentokentällä.

– Tunnelma lennolla oli todella korkealla, Sari Essayah myöntää.

Hän on juuri laskeutunut Helsinki-Vantaan lentokentälle.

KD-Lehden toimittaja, tiedottaja Merja Eräpolku on odottanut Essayah’n saapumista lähes parin tunnin ajan. Hän pääsee haastattelemaan Essayah’a välittömästi Suomeen-tulon jälkeen.

– Mutta sen verran olen seurannut kotimaan mediaa, että korkealla tunnelma on ollut täälläkin, Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen, kansanedustaja ja KD:n puheenjohtaja, entinen huippukävelijä Essayah naurahtaa.

– Eilinen aamu oli huikea suomalaiselle urheilulle. Ensinnä Kertun upea taistelu pronssimitalille 30 kilometrin hiihdossa ja sitten ainutlaatuinen, historiallinen – toivottavasti ei kuitenkaan ainutkertainen – jääkiekon olympiavoitto.

Sari Essayah nähtiin villisti tuulettamassa Suomen jääkiekkovoittoa. Yleisöä oli pandemian vuoksi muuten varsin vähän.

Venäjä uhittelee Ukrainan rajoilla, mutta Suomi meni voittamaan Venäjän olympiajoukkueen jääkiekkoilijat.

– Urheilulla on kyky yhdistää ihmisiä. Nämäkin kisat todistivat sen. Me suomalaiset olemme tämän koronan ajan eriytyneet omiin kupliimme.

– Jokainen Suomen menestyksistä on selkeästi yhdistänyt ihmisiä ja saanut ihmiset hyvälle mielelle. Se antaa arkeen paljon potkua. Eilen hallissa oli aistittavissa valtava sympatia Suomen puolesta. Monet eri maiden joukkueiden urheilijat tulivat kertomaan, että he niin toivoivat Suomen voittavan.

Eilen hallissa oli aistittavissa valtava sympatia Suomen puolesta.

Niskasen sisarukset ovat kotoisin pienestä Vieremän kunnasta ylä-Savosta, Sari Essayah’n kotikunnan Lapinlahden naapurista. Joko kaikki pohjoissavolaiset nyt hiihtävät?

– On siellä hiihtobuumiakin taas havaittavissa. Pohjois-Savossa perinteiset liikuntalajit saavat vielä suosiota. Tämä menestys tuo uutta kipinää, ja innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan. Jokaisen kannattaa liikkua oman kuntonsa tähden, vaikkei kaikista tulekaan kilpaurheilijoita.

Suomen lajikirjo mitalien suhteen kapeni Pekingin kisoissa vain jääkiekkoon ja maastohiihtoon.

– Mutta hyvää menestystä tuli lumilautailussakin, Essayah muistuttaa.

– Hyvä on kannustaa nuoria laajasti kokeilemaan eri lajeja, hän jatkaa.

– Pekingissä nähtiin, että esimerkiksi voimistelusta on siirrytty talviurheiluun. Suomessakin on lähes joka kunnassa jäähalli. Short Track voisi olla hyvä tulevaisuuden laji. Onhan meillä KD:ssä Mika Poutala hyvä esimerkki menestyneestä pikaluistelijasta.

Entinen pikaluistelija Poutala valittiin viime kesän kuntavaaleissa Espoon kaupunginvaltuustoon, ja tammikuun aluevaaleissa Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston varavaltuutetuksi.

Essayah’n mielestä Suomeen tarvittaisiin kipeästi kunnollinen pikaluisteluhalli.

Hän otti KD-Live-tulohaastattelussa kantaa kisoissa kohua nostattaneeseen taitoluistelun ikärajaongelmaan.

– Mitalistit olivat viime kesän rullalautailukisassa 12–13 -vuotiaita. Nämä olympialaiset ovat nuorten aikuisten, eivät lasten kisat. On aiheellista nostaa ikärajoja. Ensi kesänä taitoluisteluliitto käsittelee kongressissaan asiaa, ja ilmeisesti nostaa ikärajaa. Lajin sisällä on käytävä keskustelu siitä, millaista taitoluistelua halutaan edistää. Nuorten ei pitäisi olla vain hyppykoneita, joten sekä arvosteluun että ikärajoihin on tehtävä muutoksia.

Onko Pohjoismailla koskaan mahdollisuutta saada pidettäväkseen talviolympialaisia?

– On meillä hyvät mahdollisuudet. Vaikkapa kelkkailu on kallis suorituspaikka. Niitä ei kannata rakentaa. Miksei voisi olla esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisesti järjestämä kisa?

– Olisi upea nähdä Pohjoismaiden yhdessä järjestämät kisat, Essayah toteaa.

Pekingin olympialaiset aiheuttivat valtavasti ennakkokohua, ja niiden järjestämistä sekä vastustettiin että jopa boikotoitiin.

– KOK:n omat säännöt ovat nyt muuttuneet. Enää ei olisi mahdollista antaa kisojen järjestämistä Pekingille, Essayah huomauttaa.

KOK:n omat säännöt ovat nyt muuttuneet. Enää ei olisi mahdollista antaa kisojen järjestämistä Pekingille.

– Ihmisoikeuskysymykset ja New Norming -normiston kautta talvi- ja kesäkisoihin on käytetty uutta eettistä valitsemiskriteeristöä. Nyt on jo sovittu kisat Pariisiin, Los Angelesiin, Cortina-Milanoon ja Brisbaneen, ja koodistot jo toimivat.

– Vasta kisojen alla on myöhäistä ottaa asioita tapetille. Ne on katsottava silloin, kun kisaisäntää valitaan, Essayah toteaa.

– Kansainvälinen urheiluliike on mennyt onneksi eteenpäin.

Sari Essayah pääsi jakamaan Pekingissä mitaleja monelle suomalaismenestyjälle.

– Pääsin etukäteen toivomaan, missä kilpailuissa olisin mitalien jakaja. Kaikkia toiveita ei pystytä toteuttamaan, mutta minulle kävi hyvin.

Essayah on valittu Cortina-Milanon olympialaisten koordinaatiokomission puheenjohtajaksi. Mitä neljän vuoden päästä tapahtuu?

– Toivottavasti ne ovat vanhassa normaalissa talvella 2026, niin että yleisö pääsee paikalle, Essayah sanoo.

– Se on yhdistelmänä sekä kaupunki- että vuoriston ja maaseudun kilpailu. On kaupungin sykettä ja maaseudun rauhaa. Cortina on vanha olympiakaupunki vuodelta 1956. Siellä on historiallisia paikkoja. Urheiluinnostus on vain lisääntynyt jo ennestään urheiluhullussa Italiassa.

– Pohjois-Italia kärsii ikääntymisestä kuten Pohjois-Eurooppakin. Tarvitaan nuoria, tarvitaan uutta innostusta, Essayah muistuttaa.

Mahtoiko Essayah päästä Pekingissä ladulle – kuten Etelä-Korean kisoissa neljä vuotta sitten?

– Nyt en päässyt, hän naurahtaa.

– Pysyin kerrospukeutumalla lämpimänä. Aamupäivällä oli todella kylmää, mutta ilma lämpeni ja olosuhteet muuttuivat paremmiksi. Toinen viikko ja loppuviikko olivat pahimmat. Urheilijoita ja huoltoa testattiin. Suomalaiset ovat tottuneet pakkaskeleihin! Essayah vakuuttaa.