Kansanedustaja Päivi Räsänen on tänään jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen väestönsuojien kunnosta. – Venäjän brutaalista hyökkäyksestä Ukrainaan on nähtävissä se, kuinka varautumisen sodan uhkaan on tapahduttava normaalioloissa, hän sanoo.

Räsäsen mukaan sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on varauduttava tässä vaiheessa, kun Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.

– Kriisin uhatessa se on jo liian myöhäistä, hän sanoo.

Jos Suomi olisi nyt Ukrainan tilanteessa, olisi väestönsuojia pitänyt valmistella käyttökuntoon jo kuukusia sitten

Hän vaatii hallitusta selvittämän väestönsuojien kunnon.

– Suojia ei rakenneta hädän hetkellä, vaan ne on tehtävä normaalioloissa muun rakentamisen yhteydessä. Miljoona suomalaista jäisi ilman väestönsuojaa, jos sota syttyisi nyt.

– Vielä isompi osa kansalaisista jäisi ilman oikeasti toimivaa ja hyvässä kunnossa pidettyä suojaa. Jos Suomi olisi nyt Ukrainan tilanteessa, olisi väestönsuojia pitänyt valmistella käyttökuntoon jo kuukusia sitten, Päivi Räsänen huomauttaa.

Puolustuspoliittisessa selonteossa todetaan, että sisäministeriön johdolla selvitetään suojien kunto ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Tarvittaviin toimenpiteiseen ei ole riittävällä jämäkkyydellä ryhdytty.

Räsäsen toimiessa sisäministerinä (2011-2015) hän puolusti väestönsuojia, kun hallitusohjelmassa väestönsuojien rakentamisvelvoite oli vaakalaudalla. Hänen mukaansa on  kestämätöntä heikentää väestön suojelua energiansäästön, normienpurkamisen ja asuntorakentamisen kustannussäästöjen purkamisen vuoksi.

– Sotilaallinen maanpuolustus ja väestönsuojelu ovat kokonaisuus; kaikkien osa-alueiden tulee olla toimintakuntoiset, Räsänen muistuttaa.

Suomessa oli vuoden 2020 alussa 54 000 väestönsuojaa ja ne tarjosivat yhteensä 4,4 miljoonaa suojapaikkaa. Suomi on rakentanut väestönsuojia aktiivisesti vuodesta 1959 lähtien siviiliväestölle perusturvallisuuden takeena. Kotirintaman tueksi rakennetun väestönsuojien verkoston tarkoitus on vahvistaa puolustuskykyämme. Uhkatilanteessa kansalaiset voidaan ohjata evakuoinnin sijaan väestönsuojiin.

Kerrostaloissa väestönsuojien kunnossapito on taloyhtiöiden vastuulla, mutta suojien hoitoa on monin paikoin laiminlyöty.

– On huolestuttavaa, miten väestönsuojille käy, kun pelastustoimi siirtyy alueille hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä. Pelastustoimen tehtävät ja rahoitus ovat uudistuksessa jääneet merkittävästi liian vähälle huomiolle. Väestönsuojarakenteiden kehitystyötä tulee jatkaa siten, että tilat ovat mahdollisimman laajasti käytettävissä myös normaalioloissa, Räsänen sanoo.

Hän muistuttaa, että niin kauan kuin tarvitsemme puolustusvoimia suojaksemme, tarvitsemme myös väestönsuojia. Väestönsuojapaikkojen kunto ja kohdentuminen on selvitettävä pikimmiten ja tarvittavat kehittämistoimenpiteet toteutettava. Suomessa on myös pitkän kokemuksen omaavia laitevalmistajia ja suojien rakentajia, joilla on kysyntää myös ulkomailla.

– Emme saa hukata tätä ammattitaitoa ja valmistuskapasiteettia.