– Yhteiskunnan tehtävä on tehdä asuntopolitiikkaa, joka mahdollistaa asumisen tasapuolisin edellytyksin Suomen eri alueilla, kansanedustaja Sari Tanus sanoo KD:n ryhmäpuheenvuorossa.

Kansanedustaja Sari Tanus nostaa eduskunnan asuntopoliittiseen keskusteluun liittyvässä kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossaan esille koko maan kehittämisen. Tanus kritisoi ajattelua, jonka mukaan kaupungistuminen olisi väistämätön ilmiö, johon ei voida vaikuttaa.

Tanus painotti puheessaan esiin koko maan tasapuolista huomioimista asuntopolitiikkaa tehtäessä.

Hän muistutti, että asuntopolitiikka on ja sen tulee olla pitkäjänteistä. Monet asuntopoliittiset toimet ja niiden vaikutukset näkyvät asuntomarkkinoilla vasta vuosien ja jopa vuosikymmenten päästä.

Selvityksessä keskityttiin pitkälti kaupungistumiseen, mutta vähemmän siihen, kuinka maaseudun täysin erilaiset asumiseen liittyvät ongelmat ratkaistaan.

– On tärkeää kiinnittää huomiota maan eri seutujen kokonaisvaltaiseen kehitykseen niin yhdyskuntarakenteen eheyden ja toimivuuden, ilmastopoliittisten tavoitteiden kuin monimuotoisten sosiaalisesti kestävien asuinalueiden näkökulmasta.

Asuntopolitiikka on kuitenkin sidoksissa kaikkiin yhteiskunnan tekemiin päätöksiin, eikä sitä voi käsitellä irrallisena ilmiönä.

Yritysten toiminta sekä valtion- ja kuntien tekemät ratkaisut vaikuttavat suoraan asuntomarkkinoihin, Tanus muistuttaa.

Kun Savonlinnassa lakkautettiin yliopiston toimintoja, olivat sen vaikutukset suuria myös asuntomarkkinoilla. Sama nähtiin menneinä vuosina Salon seudulla, kun yksityisen yrityksen suhdannevaihtelut vaikuttivat dramaattisesti ihmisten asumiseen ja myös asuntojen hintakehitykseen.

Tanuksen mukaan on äärimmäisen tärkeä huomioida, että asuntopolitiikka linkittyy suoraan tehtyihin työllisyys- ja tukitoimenpiteisiin. Maatilojen ahdinko on siitä surullinen esimerkki.

– Kun maatilan toimintaedellytykset katoavat, joudutaan muuttamaan työn perässä taajamaan ja kun kylän koulu katoaa, ei lopu pelkästään opetus, vaan koko kylä lakkaa olemasta.

Etätyön tekeminen onnistuu yhtä hyvin Virroilla kuin Haagassakin.

Yhteiskunta myös muuttuu jatkuvasti. Suomessa väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio vaikuttavat myös asuntopolitiikkaan. Korona-aika osoitti, että muutokset voivat olla huomattavan nopeita. Helsingissä muuttovirta kääntyikin ensimmäisen kerran kaupungista poispäin. Huomattiin, että etätyön tekeminen onnistuu yhtä hyvin Virroilla kuin Haagassakin.

– Etätyön lisääntyminen antaa mahdollisuuden asua ja tehdä työtä myös muualla kuin suurissa kaupungeissa.

Selonteko toteaa, että Suomessa jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Kristillisdemokraattien mielestä tavoite on hyvä, mutta ei useinkaan toteudu.

Kohtuuttoman korkeat vuokrat vaikuttavat niin, että asumistukia saavien määrä on suuri. Iso osa Helsingissä vuokralla asuvista saakin asumistukea.

– On selvää, että pientä palkkaa saava ei omilla tuloillaan pysty maksamaan Helsingin korkeita vuokria vaan yhteiskunta joutuu osallistumaan vuokran maksuun, Tanus totesi.

Asumistukimenot ovat kohonneet nopeasti jo yli kahteen miljardiin euroon. Asumistukijärjestelmän uudistamiselle on myös suuri tarve.

– Ei voi olla oikein, että alun perin valtion tuilla ”edullisia vuokra-asuntoja” rakentaneet vuokra-asuntoyhtiöt takovat valtavia voittoja ja samanaikaisesti veronmaksajat maksavat voitot kasvavina asumistukina. Tuista eivät hyödy vuokralaiset, vaan asuntosijoittajat, Tanus sanoo.

Yhtenä esimerkkinä tästä on paljon julkisuudessa ollut Kojamo, joka teki jälleen satojen miljoonien eurojen tuloksen.

Maahanmuuton myötä myös asuntopolitiikka on uudenlaisen ongelman edessä. Asuinalueiden eriytyminen ja maahanmuuttajien keskittyminen samoille alueille on ongelmallista.
Helsingissä on alueita, joissa jo 40 prosenttia ihmisistä puhuu äidinkielenään muuta kieltä, kuin suomea.

– Ruotsi on varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos asiaan ei suhtauduta vakavasti, Tanus huomautti.

Rakentamisen laatuongelmista on Tanuksen mukaan puhuttu pitkään, mutta silti ongelmaa ei ole saatu ratkaistua. Nopea rakentamisvauhti ja rakennusyhtiöiden urakoiden ketjuttaminen ovat edelleen suuri ongelma. Jopa aivan uusissa taloissa esiintyy vakavia kosteus- ja sisäilmaongelmia. Laadun valvontaan ja viranomaisseurantaan tuleekin panostaa jatkossa merkittävästi enemmän ja rakennusliikkeiden ja rakentajien vastuuseen tulee kiinnittää kasvavaa huomiota.

Meneillään oleva maailmanpoliittinen kriisi nostaa silmillemme myös energiakysymykset. Rakentamisessa on panostettava enemmän rakennusten energiaomavaraisuuteen.

Esimerkiksi maalämmön ja aurinkoenergian hyödyntäminen asumisessa vaikuttaa merkittävästi asumisen energiaomavaraisuuteen ja suojaa asujia energian hinnan vaihteluilta. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen asumisessa on tärkeä tekijä myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.

– Asuntopoliittinen selonteko on hyvä apuväline ja antaa kuvan asumiseen liittyvistä kysymyksistä Kyse on yhdestä ihmisen tärkeimmästä asiasta, kodista. On tärkeää saada asua ja elää haluamallaan tavalla, haluamassaan paikassa.