Essayah pyysi hallitukselta selvyyttä ukrainalaispakolaisten asumiskustannusten korvaamisesta kunnille ja pakolaislasten varhaiskasvatuksen toteuttamisesta
24.3.2022 klo 17:14 Eduskunta Merja Eräpolku
Sari Essayah eduskunnan kyselytunnilla 24.3.2022. Kuvakaappaus eduskuntastreamista.
Sisäministeriön arvion mukaan Ukrainasta sotaa pakenevia ihmisiä saapuu Suomeen jopa lähes 80 000. Hallitus on pian tekemässä päätöksen siitä, miten valtio korvaa ukrainalaispakolaisten majoittamisen kuntien omiin kiinteistöihin. Valmistelussa on myös päätös pakolaislasten varhaiskasvatuksesta.
– Niin kunnilla yrityksillä yhteisöillä seurakunnilla kuin myöskin yksityishenkilöillä on käytössä paljon tyhjiä kiinteistöjä, jotka voitaisiin hyvin nopealla aikataululla ottaa asumiskäyttöön. On keskusteltu siitä, että voitaisiin kuntien kautta korvata näiden kiinteistöjen käyttöönottoa pakolaisille. Onko tällainen suunnitelma olemassa ja missä vaiheessa näitä päätöksiä ollaan tekemässä, kansanedustaja Sari Essayah (kd) tivasi hallitukselta eduskunnan kyselytunnilla.
Tulijoilla on oikeus asua vastaanottokeskuksissa, joiden kapasiteettia nyt ollaan kiireeesti kasvattamassa.
Essayah muistutti, että jos olemassa olevat kiinteistöt saataisiin nopeasti käyttöön, se vähentäisi painetta uusien vastaanottokeskusten perustamiseen, totesi
Sisäministeri Krista Mikkonen totesi vastauksessaan Essayah’lle, että Ukrainassa on jo yli 10 miljoonaa joutunut jättämään kotinsa. Iso osa näistä ihmisistä on maan rajojen sisällä, mutta jo lähes 4 miljoonaa on lähtenyt maan rajojen ulkopuolelle.
Ymmärtääkseni jo huomenna saamme tämän mallin valmiiksi, niin että kunnat voivat voivat asuttaa pakolaisia omiin vapaana oleviin kiinteistöihinsä.
– Euroopan maat, kuten Suomi, ovat valmistautuneet ottamaan pakolaisia vastaan. On hienoa, että nimenomaan kunnat ovat olleet aktiivisia. Haluamme, että mahdollisimman moni pakolainen pystyisi asettumaan jonnekin kuntaan. Olemme kuntien kanssa käyneet tiivistä keskustelua.
– Ymmärtääkseni jo huomenna saamme tämän mallin valmiiksi, niin että kunnat voivat voivat asuttaa pakolaisia omiin vapaana oleviin kiinteistöihinsä ja sitä kautta myös tänne tulevat sotapakolaiset paremmin pääsevät mukaan meidän yhteiskuntaan ja pääsevät vaikka heti tarttumaan töihin, Mikkonen totesi.
Essayah muistutti, että tilapäisen suojelun perusteella Ukrainasta tulevilla lapsilla on oikeus perusopetukseen,mutta ei kuitenkaan varhaiskasvatukseen.
– Jos ajatellaan lasten ja perheiden kannalta, niin pääsy varhaiskasvatukseen olisi äärimmäisen tärkeä ja auttaisi huoltajia hakeutumaan työmarkkinoille, johon heillä on myöskin oikeus.
– Aiotteko tähän asiaan puuttua? Oolisi äärimmäisen tärkeää, että myöskin tämä varhaiskasvatus saataisiin kuntoon näiden lasten kohdalla, Essayah korosti.
– Suomi taitaa olla ainoa Pohjoismaa, joka ei takaa oikeutta varhaiskasvatukseen turvapaikka hakeville lapsille tai tilapäisen suojelun piirissä oleville lapsille eli sellaisille joilla ei ole kotikuntaa. Olemme kyllä tästä epäkohdasta tietoisia. Parhaillaan käydään keskusteluja siitä, että hallitus haluaa ja kannustaa kuntia huolehtimaan myös alle kouluikäisten lasten palveluista, opetusministeri Li Andersson vakuutti.
Hän kertoi, että hallituksessa valmistellaan tapoja, joilla korvataan tästä syntyviä menoja kunnille.
– Sen lisäksi pohditaan mahdollisuutta esimerkiksi tehdä väliaikaista muutosta lainsäädäntöön, jolla myöskin voidaan takaa ihan laissa tämä oikeus varhaiskasvatukseen näille lapsille, Andersson totesi.