– Muutaman kuukauden sisällä Suomeen tulee kymmeniä tuhansia ukrainalaisia. Tämä on minun ennusteeni, joka pohjautuu niihin tietoihin, mitä olen saanut eri kanavien kautta muun muassa Puolasta, arvioi kansanedustaja Peter Östman.

– Suomessa viranomaispuoli, yksityinen sektori ja kolmas sektori on toiminut mallikkaasti. Tietysti voisi toivoa, että tämä kommunikointi kolmannen sektorin ja viranomaisten välillä toimisi vähän paremmin, sanoo eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtajana toimiva Peter Östman (kd).

Östmanin mukaan oli jo pidempään pelättävissä, että Venäjä voi lähettää joukkojaan Itä-Ukrainaan Donbasiin, mutta sodan muuttuminen laajamittaiseksi ja raa’aksi hyökkäyssodaksi oli järkytys kaikille.

Länsi-Ukrainassa väestö on perinteisesti ollut identiteetiltään enemmän ukrainalaista ja kansallishenkistä kuin Itä-Ukrainassa, jossa puhutaan enemmän venäjää ja jossa myös on suurempi syntyperältään venäläinen väestön osa.

Siitä alkaen kuin Ukraina itsenäistyi Neuvostoliiton hajottua, on maassa ollut poliittista turbulenssia. Putin on vuoden 2014 jälkeen ja etenkin nyt onnistunut yhtenäistämään Ukrainan kansan.

– Selkeä enemmistö ukrainalaisista haluaa orientoitua länteen ja kuulua vapaaseen demokratiaan. Putinin Venäjän toiminta on erityisesti viime vuosien aikana enemmän yhdistänyt kuin jakanut kansaa Ukrainassa. Toki siellä on separatisteja, mutta ne ovat silti vähemmistöä myös Itä-Ukrainassa.

– Uskon, että Ukraina pysyy isona itsenäisenä maana ja yhtenäisenä kansana pitkään erityisesti tämän taistelun jälkeen, kunhan tämä sota on ohi.

Monien muiden tavoin Östman arvioi, että hyökkäys oli Putinilta todella suuri virhearvio. Putin ei odottanut tällaista vastarintaa, vaan luultavasti kuvitteli, että Itä-Ukrainassa oleva enemmän venäjänkielinen väestönosa ottaisi Venäjän joukot riemuiten vastaan.

Ukrainan sodalla on valtavat kerrannaisvaikutukset koko maailman ruuantuotantoon, sillä Venäjä ja Ukraina vastaavat yhdessä lähes kolmanneksesta maailman vehnän ja ohran tuotannosta.

– Ukraina tuottaa maataloustuotteita 600 miljoonalle ihmisille. Jos maanviljelijät eivät nyt pääse pelloille, se vaikuttaa etenkin Lähi-Idän ja Afrikan maiden ruokatilanteeseen.

Suomessa on joka vuosi noin 16 000 kausityöntekijää etenkin marjatiloilla ja puutarhataloudessa. Valtaosa kausityöntekijöinä on Ukrainasta. Ilman kausityöntekijöitä maa- ja puutarhatalouden työt jäisivät osin tekemättä.

Östman luottaa siihen, että monet Suomeen pakolaisina tulevat ukrainalaiset henkilöt ovat kiinnostuneita ja halukkaita tekemään työtä myös kausityöntekijöinä.

Kuuntele lisää Peter Östmanin näkemyksistä Kompassi-ohjelmassa AlfaTV:n kanavalla sunnuntaina 27.3. kello 19.30. Ohjelmassa keskustellaan myös Ukrainan sodan vaikutuksista muun muassa kotimaiseen maatalouteen. Haastattelijana on Reija Taupila.

Puolen tunnin keskusteluohjelma uusitaan maanantaina 28.3. kello 20.30 ja keskiviikkona 30.3. kello 9.00. Tämän ohjelman kustantaa Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä. Kompassi-ohjelmat ovat jälkikäteen katsottavissa myös suoratoistosivulta permanto.fi.