Miten 2. maailmansota ja holokausti oli mahdollinen? Miten Hitler sai aivopestyä saksalaiset natseiksi? Miten hän ja Stalin toteuttivat hirmutekonsa? Näitä olen monen tavoin pohtinut kouluajoista lähtien.

Nyt naapurimaassamme enemmistö kansalaisista on samassa jamassa kuin Saksassa 80 vuotta sitten. On mahdoton käsittää, miten nykyaikana, kun satelliitit todistavat tapahtumia aukottomasti, jopa 100 miljoonaa ihmistä uskoo maansa ”virallista totuutta”, joka on yhtä kaukana todesta kuin valkoinen mustasta. Vain pieni joukko rohkenee sitä kyseenalaistaa, tai varsinkaan julkisesti vastustaa. Nekin, jotka uskaltavat, vaiennetaan tehokkaasti.

Totuus huutaa Venäjän hyökkäyksestä ja lukemattomista sotarikoksista.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova totesi äskettäin, että ”Venäjän asevoimat eivät pommita kaupunkeja. Huolimatta siitä, kuinka monta videota Naton piirissä editoidaan, vaikka kuinka monta videoklippiä ja kuvaväärennöstä esitetään, totuus murtautuu läpi.”

Totuus huutaa Venäjän hyökkäyksestä ja lukemattomista sotarikoksista. Jokainen voi eri somekanavien ja käännösohjelmien avulla tutustua live-tilanteeseen, vaikkapa kuunnella sotavankien kuulusteluja.

Itse olen päivittäin tutkimusmatkaillut niin ukrainalaisten kuin venäläistenkin sometileillä. Se on ollut ”tajunnan räjäyttävää”. Väkisin on tullut tunne, ettei tämä sota pääty Ukrainaan. Niin sotatilanne kuin venäläisten enemmistön uskomuksetkin ovat pelottavia.

Suosittelen lukemaan Sofi Oksasen esseen (HS 19.3.), jossa hän mm. toteaa että, ”jos viranomaiset, opetus, media ja oikeuslaitos toistavat samoja valheita sukupolvesta toiseen, niistä tulee yleisesti hyväksytty totuus. NL:n romahdettua Venäjä ei koskaan tehnyt samanlaista tilintekoa menneisyytensä kanssa kuin Saksa, ja niinpä vanhat käsitykset jäivät elämään. … Talvisodassa Suomi oli tarkoitus ”vapauttaa valkofasistianastajien” vallasta. Samaa vapautuksen liturgiaa hyödyntää myös Stalinin sotaoppeja noudattava Putinin Venäjä.”

Pitkä rauhanaika Euroopassa on päättynyt. Sota on kestänyt vasta kuukauden, mutta se tuntuu uuvuttavan pitkältä ajalta. On vaikeaa ajatella, että 2. maailmansota kesti peräti kuusi vuotta. Sota kertoo paitsi ihmisen kyvystä pahaan niin myös hyvään. Tahtoa ja luovuutta auttamiseen on riittänyt. Käytännön toimien ohella tärkeää on, että jatkuvasti huudamme Kaikkivaltiaan apua. Se linja on yhtä toimiva kuin 80 vuotta sittenkin.

 

Kirjoittaja Merja Eräpolku on KD:n tiedottaja ja lohjalainen kaupunginvaltuutettu.