Sari Essayah tuottajien kriisistä ja ruokaturvan heikentymisestä: ”Suomella voisi olla jatkossa aiempaa suurempi rooli ruuantuottajana”

26.3.2022 klo 17:17 Kotimaa Kristiina Kunnas

– Meidän on löydettävä ratkaisuja. Ei voi olla niin, että tuottajat näivettyvät tilanteessa, jossa kuitenkin muut osat elintarvikeketjusta pärjäävät, Sari Essayah sanoo.

– Tämän hetken tilanne suomalaisessa ruuantuontannossa on erittäin vakava, toteaa KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

Essayah ottaa kantaa suomalaisviljelijöiden ja ruuantuottajien kriisiin KD-Kompassi -haastattelussa Radio Deissä.

Toki maataloudella on ollut vaikeuksia tähänkin saakka. Nyt Ukrainan sodan vuoksi energian hinnan äkillinen raju nousu tuntuu suorana vaikutuksena tiloilla, ja välillisesti lannoitteiden aiempaa heikomman saatavuuden ja hintojen korotuksen myötä.

– Pankkien luototus on lisäksi tiukentunut.

Tinkiäkseen kustannuksista monilla tiloilla on se tilanne, että jopa kolmannes peltopinta-alasta saattaa jäädä tänä keväänä kylvämättä.

– Meillä on noin 2 000 tilaa akuutissa maksuvalmiuskriisissä ja lisäksi päivittäin pari-kolme tilaa pistää ovet säppii, Essayah luettelee karuja tilastoja.

Tämä on äärimmäisen vakava tilanne maatalouden kannalta, mutta myös meidän kaikkien ruokaturvan kannalta.

– Tämä on äärimmäisen vakava tilanne maatalouden kannalta, mutta myös meidän kaikkien ruokaturvan kannalta.

Ruuan tuottaminen kallistuu ja ruuan hinta nousee, mutta tuottajilla eivät rahat riitä.

– Meillä on elintarvikeketjussa vääristymä. Tuottajan asema on heikko, kaupan ja muiden asema huomattavan paljon vahvemmat. Olemme menneet markkinaehtoisuudessa liian pitkälle. Tämänkin kevään tulosuutiset kertovat, että kaupoilla, pankeilla ja elintarviketeollisuudella menee hyvin, mutta viljelijällä ei ole varaa tuottaa ruokaa.

– Tähän tarvitaan ehdottomasti muutos.

Essayah pitää Kristillisdemokraattien esittämää kustannusindeksiä yhtenä ratkaisuna.

– Kustannusindeksiin sidottaisiin kaikki elintarviketuottajien tekemät sopimukset. Silloin tuotantokustannukset siirtyisivät tuottajahintoihin koko tämän elintarvikeketjun läpi.

– Elintarvikeketju voisi ottaa mallin kuljetusalalta. Kun kuljetusala tekee pitkät sopimukset, niissä on tuotantokustannusindeksi mukana. Kun olemme esittäneet eduskunnan suuressa salissa tätä, on maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä todennut, että tällä hetkellä selvitetään voisiko sopimuksissa siirtyä tällaiseen.

– Meidän on löydettävä ratkaisuja. Ei voi olla niin, että tuottajat näivettyvät tilanteessa, jossa kuitenkin muut osat elintarvikeketjusta pärjäävät.

Kristillisdemokraattien julkistaman maatalouden kriisipaketti väittää, että Suomessa voi olla pula monista kotimaisista peruselintarvikkeista jo ensi talvena.

Miten Marinin hallitus on antanut  maatilojen ahdingon edetä tähän tilaan?

– On ollut piittaamattomuutta tilanteen kriisiytymisestä, Essayah kritisoi.

Hänen mielestään EU-pöydissä ei ole tarpeeksi napakasti pidetty suomalaisen viljelijän puolta.

– Kun energian hinnalla on selkeä yhtymäkohta maatalouden kannattavuuteen, ovat sillä puolella tehdyt virheet kostautuneet suoraan maatalouden puolelle, Essayah muistuttaa.

– Tukijärjestelmästä on EU:ssa tullut vuosien varrella erittäin monimutkainen. Siinä ei varsinaisesti suorasta ruuantuotannosta makseta kuin osa. On tullut tukimuotoja, joissa esimerkiksi ympäristöasiat tai maaseudun ylläpito nousevat tärkeämmiksi kuin tuotannon tukeminen. Maanviljelijöiden keskuudessa puhutaan hömppäheinän viljelystä.

– Tämä on nyt tällaisessa kriisitilanteessa kostautumassa.

Turpeen nopeutettua alasajoa Essayah pitää Marinin hallituksen vakavimpana virheenä.

– Kun energiaomavaraisuuttamme on nyt ehdottomasti lisättävä ja pyrittävä kiireesti eroon fossiilisesta ja muustakin tuontienergiasta, kuten Venäjän puuhakkeesta, on meillä nyt tinka löytää turvetuottajia.

– Tähän KD on esittänyt, että Huoltovarmuuskeskus tekisi sopimuksia huoltovarmuustuottajista.

– Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi KD:n esitykseen, että juuri tällaista keinoa nyt tutkitaan.

KD:n esitykset ovat saaneet hallitukselta nyt hyvän vastaanoton.

– Hallitukselta ei ole tullut omia ehdotuksia tähän kriisiin, joten siksi olemme esitykset tehneet, Essayah toteaa.

Eikä Kristillisdemokraatit ole herännyt suomalaisen ruuantuotannon kriisiin nyt vain julkaisemansa kriisipaketin myötä, vaan jo paljon aiemmin. Puolueella on myös oma maatalouspoliittinen ohjelmansa Ruoka ei kasva kaupan hyllyllä – kohti kannattavampaa maataloutta.

– Tämä on ollut pitkäaikainen huolenaiheemme. Haluamme saada koko eduskunnan keskustelemaan niistä keinoista, joilla voisimme saada maatalouden kannattavuutta paranemaan.

– Ukrainan ja Venäjän osuus viljantuottajana on niin suuri, että nälänhätä ja ruokakriisi uhkaavat maailmaa.

– Lähi-idässä jo säännöstellään viljaa eikä Etelä-Euroopassa voi ostaa tiettyjä elintarvikkeita enää rajattomasti. Suomella saattaa olla paljon aiempaa suurempi rooli puhtaan luonnon ja maaperän maana jopa koko globaalin ruokaturvan osalta, Essayah arvioi.

Kuuntele koko KD-Kompassi

Täältä voit kuunnella KD-Kompassi -haastattelun. Ismo Portin haastattelee puheenjohtaja Sari Essayah’a. Radio Deissä maanantaina 28. maaliskuuta klo 22.35.

 

 

 

 

Ylös