– Huonosti resursoitu varhaiskasvatus ei ole lapsen etu, Sari Tanus muistuttaa

29.3.2022 klo 15:39 Politiikka Samuli Rissanen

– Maailmassa, jossa demokratian perustuksia koetellaan ja informaatiosta on tullut ase, koulutuksen merkitys on yhä suurempi. Koulutuksesta ja lasten ja nuorten hyvinvoinnista ei voi tinkiä, Sari Tanus sanoo.

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoron koulutuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa pitänyt kansanedustaja Sari Tanus muistuttaa, että varhaiskasvatusta vaivaava resurssipula haastaa hallituksen tavoitteen osallistumisasteen nostosta.

Vastikään uutisoitiin helsinkiläisestä päiväkodista, jossa lakia on henkilöstömitoitusten osalta jouduttu rikkomaan keskimäärin joka kolmas päivä.

– Huonosti resursoitu varhaiskasvatus ei ole lapsen etu, puhumattakaan henkilöstöstä, joka joutuu kantamaan vastuuta enemmän kuin laki sallii, kirjaimellisesti, Tanus sanoo.

Samaan aikaan monessa kaupungissa kotihoidontuen kuntalisä on poistettu. Tämä on Tanuksen mukaan lyhytnäköistä: Hallituksen tulisi tavoitella varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien tasapainoa enemmän kuin osallistumisasteen kasvua.

Lapsen on saatava olla lapsi, ei aikuisten toiveiden toteuttaja,

Mietinnössä kritisoidaan selontekoa siitä, ettei se ota huomioon suomalaisen varhaiskasvatuksen kentän moninaisuutta. Perhepäivähoito ja muu ohjattu päiväkodin ulkopuolinen toiminta on hallitukselta unohtunut kokonaan.

KD eduskuntaryhmän mielestä perheille pitää mahdollistaa erilaisia vaihtoehtoja ja jättää tilaa tehdä omaan tilanteeseen ja omalle lapselle paras ratkaisu.

– Lähtökohtana on lapsen oikeus kasvurauhaan kaikissa vaiheissa: lapsen on saatava olla lapsi, ei aikuisten toiveiden toteuttaja, Tanus lisää.

Hän muistutti myös, että tyttöjen ja poikien ero oppimistuloksissa on Suomessa poikkeuksellisen suuri. Vallalla oleva trendi häivyttää sukupuolen merkitys opetuksessa on nurinkurinen. Järjestelmän tulisi nimenomaan vastata poikien ja tyttöjen erilaisiin tarpeisiin.

– Pojat ovat nyt joutuneet häviäjiksi, ja heidän aktiivisuutensa tukemiseksi on pikimmiten löydettävä keinoja. Toiseksi meidän on onnistuttava paremmin tukemaan toisen polven maahanmuuttajien oppimista. Tästä tarvitaan tutkimusta, Tanus arvioi.

Ammatillisista opinnoista putoaa yli kymmenen tuhatta nuorta vuosittain – osa siksi, etteivät perustaidot riitä. Ongelma ei ratkea pidemmällä oppivelvollisuudella, vaan perusta luodaan jo peruskoulussa. Lähiopetustunteja ammattikoulussa pitääkin Tanuksen mielestä lisätä.

– Monilla käytännön aloilla on pian huutava pula tekijöistä ja oppisopimus on hyvä vaihtoehto niille opiskelijoille, jotka oppivat parhaiten tekemällä. Näitä mahdollisuuksia on pikaisesti lisättävä, Tanus muistuttaa

 

Ylös