Kristillisdemokraattien jäsenille on lähdössä jäsenkysely ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuumimmista kysymyksistä, muun muassa Nato-jäsenyydestä. Aihetta koskevan webinaarin avannut Sari Essayah arvioi, että eduskunnassa Nato-jäsenyys ratkaistaisiin kahden kolmasosan enemmistöllä.

Kristillisdemokraatit järjesti jäsenistölleen ja muille aiheesta kiinnostuneille ulko- ja turvallisuuspolitiittisen webinaarin tiistai-iltana 5. huhtikuuta. Webinaaritallenne on nähtävissä KD:n Facebook-sivulla.

Tilaisuuden avannut Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertasi aluksi väelleen, millaisilla askelmerkeillä KD valmistautuu käsittelemään Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä.

Tämä tapahtuu pitkin kevättä kokoontuvissa puolueen päättävissä elimissä, 23.-24. huhtikuuta kokoontuvassa puoluehallituksessa ja myöhemmin toukokuussa kokoontuvassa puoluevaltuustossa. Kristillisdemokraattien jäsenille on lähdössä myös jäsenkysely aiheesta.

Myös tänään järjestetty webinaari oli osa prosessia. Siinä FIIA:n vanhempi tutkija Pete Piirainen avasi laajemmin turvallisuustilannetta, sen muuttumista ja Suomen turvallisuuspoliittista keskustelua sekä mahdollisen Nato-jäsenyysprosessin kulkua ja toisaalta itse jäsenyyden merkitystä ja kustannuksiakin.

FIIA:n vanhempi tutkija, dosentti Jussi Lassila luotasi näkökulman Venäjän sisäpoliittiseen tilanteeseen ja kehitykseen kohti Neuvostoliiton aikaisen imperiumin ja etupiirijaon tavoittelua. Hän valotti myös venäläisen median ja sen luoman narratiivin merkitystä Venäjälle.

Ulkoministeriön tiimin vetäjä Janne Heiskasen aiheena oli EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

– Yksinkertainen enemmistö ei tällaisessa tilanteessa riitä

Essayah avasi webinaarin kertomalla eduskunnan keväästä, johon juuri nyt odotetaan hallituksen ulko- ja turvallisuspoliittisen selonteon valmistumista. Selonteko on viivästynyt muutamalla viikolla, mutta sen on määrä saapua eduskunnan käsittelyyn pääsiäisen jälkeen.

– Kyse ei ole Nato-jäsenyyden puolesta tai vastaan olevasta selonteosta vaan enemmänkin se on sellainen, jossa käydään jäsenyyden riskejä, hyötyjä ja haittoja läpi, Essayah kuvasi.

Tämän jälkeen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, jossa on mukana tasavallan presidentti, voi harkintansa mukaan tehdä eduskunnalle esityksen Suomen liittymisestä Natoon.

Eduskunnassa asian käsittely on Essayah’n mukaan varmistumassa siihen suuntaan, että jäsenyyden puolelle vaaditaan kaksi kolmasosaa edustajista.

Tästä on hänen mukaansa keskusteltu: Perustuslakivaliokunta saattaa edellyttää kahden kolmasosan enemmistön hyväksymistä.

– Yksinkertainen enemmistö ei tällaisessa tilanteessa riitä ja ylipäätänsä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on hyvin pitkä perinne siitä, että pyritään mahdollisimman suureen kansalliseen yhtenäisyyteen, Essayah totesi.

Selonteko toimii myös KD:ssa keskustelun taustamateriaalina. Essayah pitää tärkeänä, että keskustelua käydään jäsenistön keskuudessa sekä seminaarien ja webinaarien vauhdittamana. Puolue yrittää olla ”synkronissa” selonteon julkitulon ja aiheen käsittelyn suhteen. Huhtikuun lopulla kokoontuva puoluehallitus ja toukokuun puoluevaltuusto ovat avainasemassa.

Kaikki jäsenet saavat kuitenkin kertoa mielipiteensä.

– Huomenna 6.4. lähetämme jäsenistölle kyselyn, jossa kysytään jäsenistön näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, Essayah kertoi.