”Nato-jäsenyyden hinta Suomelle voisi olla 50 miljoonaa vuodessa” – Ulkopoliittisen instituutin tutkija muistuttaa, että Suomi käyttää jo Naton toivoman osuuden puolustukseensa oman itsensä tähden

5.4.2022 klo 21:14 Politiikka Samuli Rissanen

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Pete Piirainen arvioi, että Suomen pitää olla itse aloitteellinen mahdollisen Nato-jäsenyyshakemuksen tekemisessä. Päätös siitä pitää tehdä pitkällä tähtäimellä.
Paras ratkaisu olisi, jos Suomi ja Ruotsi kykenisivät tekemään ratkaisunsa Natosta koordinoidusti, totesi Kristillisdemokraattien jäsenistölleen järjestämän webinaarin asiantuntija.

Suomi vaikuttaa toivotulta Nato-kumppanilta, joka voi tehdä päätöksensä itsenäisesti siinäkin tapauksessa, että Ruotsi päättäisi olla liittymättä. Näin arvioivat kristillisdemokraattien jäsenistölleen järjestämän ulko- ja turvallisuuspoliittisen webinaarin asiantuntijat.

KD järjesti jäsenistölleen ja muille aiheesta kiinnostuneille ulko- ja turvallisuuspolitiittisen webinaarin 5. huhtikuuta. Webinaaritallenne on nähtävissä KD:n Facebook-sivulla.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Pete Piirainen muistutti, että Suomi täyttää EU-maana Naton jäsenmailleen asettamat kriteerit. Suomi on myös pitkään panostanut Naton vaatiman osuuden kansantuotteesta puolustukseensa, vaikka onkin tehnyt sen oman itsensä tähden.

Piirainen arvioi, että jäsenyysneuvottelut voisivat olla Suomen osalta melko nopeat, koska Suomi täyttää jäsenyydelle asetetut poliittiset ja taloudelliset ehdot.

Suomi on hänen mukaansa erittäin Nato-yhteensopiva.

– Naton aikaisemmissa laajentumisessa ei ole ollut tilannetta, jossa EU:n jäsenvaltio olisi liittynyt Natoon. Sen vuoksi Suomi on erilaisessa asemassa kuin aikaisemmat hakijat.

Vuoden 2014 jälkeen Suomi myös tiivisti ja laajensi puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa ja myös Naton kanssa.

Piiraisen mukaan Suomi on edennyt nopeasti kohti Nato-jäsenyyttä tämän kevättalven aikana, ja hän kaipasikin työrauhaa pohtia tilannetta.

– Keskustelu on hieman rauhoittunut, kun tiedetään, että valmistelu etenee. Toinen tärkeä osa tätä prosessia on se, että tämä antaa kaikille edustajille ja päättäjille mahdollisuuden tarkastaa  omia kantojaan uudessa tilanteessa.

– Kiirehtiminen on ainoastaan mahdollista, mikäli Nato-kumppanit osaavat odottaa, että Suomi kiiruhtaa, Piirainen lisää.

Kansallinen keskustelu tarjoaa mahdollisuuden muiden maiden suurlähetystöille raportoida Helsingistä pääkaupunkeihinsa ja antaa toisaalta uutisaihetta kansainväliselle medialle.

Kansainvälisessä järjestyksessä kaikki palaset tuntuvat nyt asiantuntijoiden mukaan olevan liikkeessä, eikä paluuta vanhaan ole.

– Ei edes ole paluuta status quo -tilanteeseen, Piirainen vahvistaa.

Vaikka asiantuntijat korostavat Suomen valintaa, siihen sisältyy myös ajatus pitkäaikaisesta ratkaisusta. Nato ei siis olisi vastaus mihinkään tämänhetkiseen turvallisuustilanteeseen tai turvallisuusuhkaan, vaan se pitää nähdä pitkäaikaisena ratkaisuna.

– Yhtäkään maata ei ole pyydetty Natoon, eikä Suomeakaan tulla pyytämään.

Ja toisaalta, jos Suomi päättää hakea Nato-jäsenyyttä, on tärkeää, että luovutaan tietynlaisesta kansallisesta itsekkyydestä.

– Yhtäkään maata ei ole pyydetty Natoon eikä Suomeakaan tulla pyytämään. Meidän tulee itse tehdä se aloite ja päättää, onko se meidän kansallisessa intressissä.

Asiantuntijat näkevät, että Helsingissä ja Tukholmassa on tärkeää pitää toisensa tietoisena omista aikeista ja koordinoida kantoja. Paras vaihtoehto olisi, että Suomi ja Ruotsi hakisivat yhdessä jäsenyyttä, jos niikseen tulee. Tuolloin kartasta täyttyisi samalla kertaa kaksi puuttavaa palasta.

– On tärkeätä, että kumpikaan maa ei tule yllättämään toisiaan sitten, jos päätetään hakea Nato– jäsenyyttä.

Mikäli maat eivät päädy samaan johtopäätökseen, on tärkeää että molemmat säilyttävät edellytykset sille, että ne voivat itse tehdä maataan koskevia ratkaisuja.

– Jos toinen maa päättää olla hakematta jäsenyyttä, niin se ei saa muodostua esteeksi myöskään toiselle maalle hakea jäsenyyttä, Piirainen arvioi.

Hän muistuttaa, että Suomessa on 25 vuotta keskusteltu Nato-optiosta, eli pitäisikö liittyä vai ei puolustusliittoon. Turvallisuustilanne muuttui helmikuun 24. päivä yhdessä yössä.

Piirainen pitää Suomen kansallista etenemistä tällä hetkellä nopeana.

– Ja mitä taas tulee etenemiseen Naton osalta, jos Suomi päättää hakea jäsenyyttä, niin minä uskon, että Suomen hakemus tultaisiin käsittelemään niin nopeasti kuin mahdollista, hän arvioi.

Nato-maiden ratifiointiprosessi tulisi toki viemään oman aikansa.

Mutta mitä Nato-jäsenyys sitten maksaisi?

Piiraisen mukaan Suomi täyttää Naton asettaman tavoitteen, että kaksi prosenttia bkt:sta käytettäisiin oman puolustuksen vahvistamiseen.

– Kun Suomi tälläkin hetkellä käyttää sen verran kansantuotteestaan puolustukseen, niin se kertoo siitä, että halutaan huolehtia puolustuksesta. Se ei ole ulkoa tullut velvoite.

– Naton jäsenmaksut jyvitetään kaikille jäsenvaltioille niin kutsutun bkt-avaimen mukaan.

Suomelle jäsenmaksu olisi sen mukaan noin 50 miljoonaa euroa.

 

Ylös