Kansanedustaja ja eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman kritisoi hallitusta viivyttelystä maatalouden tukipaketin kanssa. Puhuessaan Ylihärmässä Kauhavalla eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtaja Östman kommentoi myös mahdollista Nato-prosessia.

Vaasan vaalipiirin kansanedustaja, Kristillisdemokraattien 1. varapuheenjohtaja Peter Östman puhui tänään lauantaina Ylihärmässä Kauhavalla. Östman osoitti kritiikkinsä hallituksen viivyttelyyn viljelijöiden ahdingossa.

– Energiatuet tulevat liian hitaasti ja tukipaketissa on paljon elementtejä, jotka eivät mitenkään liity maataloustuotannon turvaamiseen, Östman huomautti.

Paketti on Östmanin mukaan täysin riittämätön pelastamaan Suomen ruokaomavaraisuus.

– Kylvetäänkö tänä kesänä peltoja? Onko varaa pitää sikoja tai lehmiä? Tällaisia kysymyksiä ei pitäisi nyt olla ollenkaan ilmassa.

Kylvetäänkö tänä kesänä peltoja? Onko varaa pitää sikoja tai lehmiä? Tällaisia kysymyksiä ei pitäisi nyt olla ollenkaan ilmassa.

– Kriisipaketti unohti maidon- ja lihantuottajat. Lisäksi tuet ovat alueellisesti eriarvoisia, Östman jatkoi.

Östman patistelee hallitusta puuttumaan elintarvikemarkkinoiden toimintaan.

– Tukitoimet kattavat ehkä neljänneksen tilojen kriisituen tarpeesta. Loput pitäisi löytyä markkinoilta, käytännössä kaupan katteista ja kuluttajien kukkaroista.

– Tuottajatkin mieluummin haluaisivat tulonsa markkinoilta, kuin lomakkeita täyttämällä. Jopa EU:n komissio on huomauttanut, että ruokamarkkinat eivät toimi Suomessa.

Östman huomauttaa väistyvän ministeri Lepän luvanneen maaliskuussa, että jos mitään ei tapahdu, on hallitus valmis lainsäädännöllä puuttumaan elintarvikemarkkinoihin.

– Uskookohan joku, että kauppa tulee vapaaehtoisesti laskemaan katteitaan? Nähtäväksi jää saako hallitus aikaan jotain konkreettista, Östman totesi.

Hän muistuttaa, että EU loi yhteisen maatalouspolitiikan ja tukijärjestelmän alunperin siksi, että maatalous oli Euroopassa tehotonta ja sodan jälkeen kaikkialla oli pulaa elintarvikkeista.

– Olemme kulkemassa kohti uutta pula-aikaa, joka saattaa koskettaa monia maita toki paljon pahemmin kuin Suomea. Se pitäisi nyt vihdoin ymmärtää Brysselissä.

Peter Östman toimii eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtajana ja pitää tiivistä yhteyttä maahan.

– Kun minut kolme vuotta sitten valittiin eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtajaksi, en ymmärtänyt ja tuskin kukaan muukaan, millaisia haasteita Ukraina ja sen kansa joutuisivat kohtaamaan.

Östman totesi, että Ukraina on kohdannut sietämättömän tragedian.

– Haluan välittää ukrainalaisten kiitollisuuden suomalaisten tuesta ja esirukouksista Ukrainan ja sen kärsivän kansan hyväksi.

Östman kommentoi puheessaan myös Suomen mahdollista Nato-prosessia. Eduskunta käy pääsiäisen jälkeen keskustelun Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta.

Jos haemme puolustusliitto Naton jäsenyyttä, haemme sitä ainoastaan samasta syystä kuin kaikki muutkin jäsenmaat: oman turvallisuutemme vuoksi.

– Sen jälkeen puolueet muodostavat omat kantansa. Suomen puolustuksen perusasiat, omat uskottavat puolustusvoimat ja korkea maanpuolustustahto, eivät ole muuttuneet.

– Mikäli Suomi päättää hakea jäsenyyttä, edessä on vielä useita poliittisia prosesseja. Jos sille tielle lähdetään, pitää olla täysin varma, että päästään maaliin asti.

– Suomen ja suomalaisten on tärkeä kommunikoida, että meillä ei ole venäläisiä kansalaisia vastaan yhtään mitään.

– Jos haemme puolustusliitto Naton jäsenyyttä, haemme sitä ainoastaan samasta syystä kuin kaikki muutkin jäsenmaat: oman turvallisuutemme vuoksi, muistutti Peter Östman.