Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah arvioi, että hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliitiinen selonteko luo Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden arvioimiselle raamit.

Kristillisdemokraateilla on Essayahin mukaan jo pitkään ollut linjaus, että Nato-jäsenyys on mahdollinen, mikäli se turvallisuuspoliittisesti katsotaan perustelluksi ja sillä on kansan tuki.

– Uskon, että meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme tässä prosessissa on ennen kaikkea suomalaisten turvallisuuden maksimoiminen ja rauhan säilyttäminen. Paljon puhutun viidennen artiklankin voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi, Essayah sanoo. ­

Eduskunta käy parhaillaan lähetekeskustelua hallituksen turvallisuuspoliittisesta selonteosta, jossa arvioidaan, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon lisäisi vakautta Itämeren alueella pitkällä aikavälillä.

Lähetekeskustelun jälkeen Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden käsittely jatkuu asiantuntijoiden kuulemisella eduskunnan valiokunnissa.

Essayahin mukaan eduskunnassa käytävän prosessin merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Hän kiittää hallitusta muuttunutta turvallisuustilannetta koskevan ajankohtaisselonteon ripeästä valmistelusta.

Essayah pitää selontekoprosessia tärkeänä Nato-jäsenyyden arvioimisen kannalta. Hänen mukaansa selonteko toimii myös pohjana kristillisdemokraattien puoluehallituksessa ja -valtuustossa käytäville Nato-keskusteluille. Puoluehallitus on koolla jo tulevana viikonloppuna.

Hallituksen selonteko korostaa yhteistyön merkitystä Ruotsin kanssa. Essayahin mielestä on oikein, että naapurit pitävät toisensa ajan tasalla ja seinän läpi kuuluu, mitä toisella puolella ollaan tekemässä.

– On hyvä, että prosessit Nato-päätösten suhteen ovat liikkeessä yhtä aikaa. Itämeren turvallisuuden näkökulmasta myös yhteinen päätös olisi etu.

Essayah’n mukaan vanhanaikainen etupiiriajattelu ei ole vaihtoehto: Venäjä on toimillaan murentanut luottamuksen kertakaikkisesti. Samalla on murtunut turvallisuusstruktuuri, jonka varaan eurooppalaista turvallisuutta on rakennettu.

– Tulevina viikkoina on erityisen kirkkaana kaikille oltava se, että Suomi säilyttää päätöksissään oman liikkumatilansa ja tekee omat ratkaisunsa. Me emme ole kenenkään etupiirissä. Suomi määrittelee asemansa ja suvereniteettinsa itse, Essayah linjaa.

Hän korostaa, että riippumatta liittoutumisratkaisuista, kansallisen turvallisuuden perusta on uskottava oma puolustus. Viime aikojen päätökset lisäresursseista turvallisuuteen ja puolustukseen ovat oikeita. Samalla on tiivistettävä yhteistyötä ja kumppanuuksia eri suuntiin.

Sotilaallisten ratkaisujen lisäksi Essayah alleviivaa huoltovarmuuden merkitystä. Suomi on sen suhteen paremmassa asemassa kuin monet muut maat, mutta poikkeustilanteet heijastuvat vientimarkkinoiden kautta myös Suomeen.

– Oma ruoan- ja energiantuotanto ovat keskeisiä turvallisuustekijöitä itsenäiselle valtiolle. Ne on nostettava politiikan strategiseksi prioriteetiksi niin hyvinä kuin huonoina aikoina.