– Suomella on kaksi vaihtoehtoa, alistuminen uudelleen suomettumiseen ja uuteen YYA-sopimukseen tai jäsenyyden hakeminen puolustusliitto Natossa, samalla tiivistäen yhteistyötä Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa. Valintani on selvä, Peter Östman sanoo.

Kansanedustaja ja eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östmanin mukaan rajusti muuttuneessa turvallisuustilanteessa on ymmärrettävä, että aiempi, tuttu tie on nyt käyty loppuun. Suomi on hänen mukaansa tienristeyksessä ja valittavana on vain yksi suunta.

Olemme tietoisia, ettei hakuprosessi ole harmiton retki.

– Suomen pitää hakea jäsenyyttä puolustusliitto Natossa. Olemme tietoisia, ettei hakuprosessi ole harmiton retki. Haasteista ja riskeistä huolimatta ajattelen, että Nato-option realisoiminen on nyt paras vaihtoehto, Östman totesi eduskunnassa, joka on tänään puinut hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittista selontekoa.

Vaikka Nato-jäsenyyshakemus on nyt paras vaihtoehto, se ei poista sitä tosiasiaa, että Suomi tarvitsee oman, vahvan puolustuksen, Östman lisää.

Hän pitää lisäsatsauksia puolustusmäärärahoihin tervetulleena.

Östman arvioi myös, että neljä viidestä puolustusministeri Antti Kaikkosen esittämistä kriteereistä Nato-jäsenyydelle on nyt täyttynyt: selkeä kansan tuki, eduskunnan tuki, hallituksen tuki ja presidentin tuki. Toistaiseksi ainoastaan Nato-jäsenmaiden yksimielinen tuki puuttuu, vaikka Suomen Nato-jäsenyydelle onkin satanut tukea useista Nato-jäsenmaista kevään mittaan.

Turvallisuuspoliittiset päätökset ovat Östmanin mukaan Suomen omissa käsissä.

– Silti on ehkä tarpeen vielä kerran painottaa että Suomen päätökset eivät ole suunnattu ketään vastaan, vaan meidän jokaisen tehtävämme ja vastuumme on varmistaa suomalaisten turvallisuutta.

Östman muistutti eduskuntaa myös uutisista, jotka kertoivat Venäjän armeijan toimeenpanemista raakuuksista ja siviilien surmaamisesta Butshassa ja muualla Ukrainassa.

Toisena pääsiäispäivänä Senaatintorille puolestaan saapui ristisaattoja ja kulkueita viidestä kirkosta eri puolilta kaupunkia. Pyhän Marian seurakunnan kirkkoherra Rafal Czernia pyysi Venäjän johtajille mielenmuutosta.

”Se, joka aloittaa sodan, unohtaa ihmiskunnan. Hän asettaa edelle oman etunsa ja valtansa. Jumalan nimessä kuultakoon kärsivien huuto. Lopettakaa Jumalan nimessä tämä joukkomurha”, Czernia vetosi.

Östmanin mukaan Venäjä toteuttaa omia, geopoliittisia tarkoitusperiään täysin mielivaltaisesti.

– Lähialueemme ei ole vakaa ja rauhallinen. Sen sijaan Euroopassa, vaan reilun tuhannen kilometrin päässä on sota ja sen hyökkäävä osapuoli on meidän naapurimaamme. Suomi ei ole ollut pitkään aikaan ”puolueeton” kuten eräät tahot vielä yrittävät uskotella. Ajat ovat muuttuneet pysyvästi, hän linjasi.