Lakivaliokunta julkaisi torstaina mietintönsä kansalaisaloitteesta kannabiksen rangaistavuuden poistamiseksi. Valiokunta esittää eduskunnalle, että aloite hylätään, eikä sen pohjalta ryhdytä muuhun valmisteluun. KD:n lakivaliokunnan jäsen Antero Laukkanen iloitsee mietinnön lopputuloksesta. Sen sijaan Vihreät ja vasemmistoliitto jättivät vastalauseen.

– Kasvaviin päihdeongelmiin ei Suomessa ole pystytty vastaamaan tarvittavalla tavalla. Kannabiksen laillistaminen ja siten saatavuuden parantaminen olisi ollut erittäin huonoa päihdepolitiikkaa. Iloitsen siitä, että valiokunnassa kuulemamme monet asiantuntijat jakoivat saman näkemyksen, kansanedustaja Antero Laukkanen sanoo.

Eduskunnan lakivaliokunta antoi torstaina 28. huhtikuuta mietintönsä (LaVM 6/2022) kansalaisaloitteesta, jossa ehdotetaan kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista (KAA 5/2020). Lakivaliokunta ehdottaa mietinnössään, että kansalaisaloitteeseen sisältyvä lakiehdotus hylätään.

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, joka poistaisi rangaistavuuden kannabiksen käytöstä, omaa käyttöä varten tapahtuvasta pienen määrän hallussapidosta ja enintään neljän kannabiskasvin kasvattamisesta omaan käyttöön. Aloitteessa ei mainita kannabiksen käytölle, hallussapidolle ja kasvatukselle ikärajaa.

Lakivaliokunnan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta saaman selvityksen mukaan kannabiksen kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet Suomessa sukupolvi sukupolvelta: 1980-luvulla syntyneistä 42 prosenttia kertoo käyttäneensä kannabista ainakin kerran elämässään. 1990-luvulla syntyneiden joukossa kannabiskokemukset ovat THL:n mukaan todennäköisesti tätäkin yleisempiä, sillä kannabiksen käyttö on yleisintä nuorilla aikuisilla.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa suhtauduttiin kansalaisaloitteeseen ja kannabiksen käytön dekriminalisointiin varsin kriittisesti, vaikka osa asiantuntijoista toi esiin, että Suomessa tulisi ryhtyä selvittämään huumausaineiden käytön rangaistavuuden perusteltavuutta tai rangaistavuuden poistamista huumausaineiden käytön osalta.

– Yleistäen voi todeta, että suuri osa huumausainepolitiikan tarkastelemistakin toivovista asiantuntijoista eivät kuitenkaan tukeneet erillislainsäädännön säätämistä kannabiksen kohdalla. Esimerkiksi THL:n näkemyksen mukaan huumetilanteen hallinta, haittojen vähentäminen ja suhtautuminen huumausaineiden käytön rangaistavuuteen on yleisempi sosiaali- ja terveyspoliittinen kysymys. Jos käytön rangaistavuudesta luovutaan, sen tulisi THL:n mukaan koskea kaikkia aineita ja se tulisi tehdä hoitojärjestelmää, ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista samanaikaisesti laajentaen ja kehittäen, mietinnössä todetaan.

Valiokunnan mietinnössö todetaan, että vaikka kannabis on useilla mittareilla vähemmän haitallinen kuin monet muut aineet, se voi aiheuttaa riippuvuutta ja sen käytöstä voi koitua monenlaista haittaa. Esimerkiksi useiden tutkimusten perusteella kannabiksen toistuva käyttö lisää skitsofreniaan sairastumisen riskiä. Haitat liittyvät erityisesti runsaaseen käyttöön nuoruusiässä, jolloin kannabis voi vaikuttaa haitallisesti aivojen kehitykseen, mielenterveyteen ja kognitiiviseen suoriutumiseen.

Valtioneuvoston huumausainepolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen (9.12.2021) mukaan Suomen huumausainepolitiikan tavoitteena on huumausaineiden käytön ja levittämisen ehkäiseminen siten, että niiden käytöstä ja torjunnasta aiheutuvat terveydelliset, sosiaaliset ja yksilölliset haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Valiokunta katsoo, että voimassa oleva huumausaineisiin liittyvä rikoslainsäädäntö on asianmukainen.

Mietinnössä painotetaan aivan oikein, että hoitoon ohjaaminen ei riitä, vaan on oltava myös tarvittavat resurssit tarjota laadukasta päihdehoitoa.

Valiokunta korostaa, että huumeiden käyttäjien osalta hoitoon pääsemisen tulisi olla ensisijaista verrattuna rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Oikeus päihdepalveluihin ei riipu siitä, onko kyseisen päihteen käyttäminen sallittua tai kiellettyä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisin tekemät hoitoonohjaukset ovatkin merkittävästi lisääntyneet.

– Mietinnössä painotetaan aivan oikein, että hoitoon ohjaaminen ei riitä, vaan on oltava myös tarvittavat resurssit tarjota laadukasta päihdehoitoa. Nyt niin ei ole, vaan hoidon saatavuudesta on pulaa, Laukkanen toteaa.

– Yhteiskunnan suunnan pitää olla poispäin elämäntavoista, johon kuuluvat päihteet, eikä niiden yhä laajempi salliminen, kuten kansalaisaloitteessa esitettiin. Nuorille parasta ”huumetta” ovat hyvät ja välittävät ystävät sekä rakastavat aikuiset, Laukkanen uskoo.

Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat lakivaliokunnassa jättivät vastalauseen mietintöön, vaikka yhtyivät valiokunnan kantaan siitä, ettei aloitetta voida sellaisenaan hyväksyä. Heidän mielestään  aloitteen pohjalta tulisi käynnistää laaja-alainen selvitystyö huumausainepolitiikan kehittämisestä.

– Suomalaisen päihdepolitiikan tulisi rangaistusten sijaan painottua ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. Huumeiden käyttöön tulisi puuttua ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin, vihreiden Saara Hyrkkö perusteli vastalausetta.