– Seisomme nyt tienhaarassa, jossa ei ole mielestäni kuin yksi suunta valittavana. Meidän on haettava jäsenyyttä puolustusliitto Natosta. Samalla meidän on kuitenkin oltava tietoisia, ettei mahdollinen hakuprosessi ole mikään harmiton satupolku, Peter Östman kuvasi omaa kantaansa Halsualla.

Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman on tyytyväinen siitä, että KD:n puoluehallitus ja puoluevaltuusto ovat muodostaneet puolueen käsitelleet Suomen turvallisuuspoliittista linjavalintaa Nato-kysymyksessä. KD:n puoluelimet päätyivät kokouksissaan lähes yksimielisesti tukemaan Nato-jäsenyyden hakemista.

– Tässä tilanteessa pidän Nato-option realisoitumista parhaana vaihtoehtona tässä tilanteessa. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan helmikuun lopussa on muodostumassa Euroopan turvallisuuden ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vedenjakaja. Venäjän täysimittaisen sotilasoperaation käynnistyminen oli lähes vuoden jatkuneen ja alati kiihtyneen painostuskampanjan kulminaatiopiste, totesi Östman katsauksessaan KD:n Keski-Pohjanmaan piirin tapahtumassa Halsualla.

Östman kertoi, että Niinistön kaudella Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on hahmotettu neljän pilarin kautta, joiden varaan Suomi on turvallisuuttaan rakentanut. Pilarimallin ensimmäisen pylvään on muodostanut kansallinen puolustus, toisen kansainvälinen puolustusyhteistyö ja laajempi länsi-integraatio. Ulkopolitiikan kolmanneksi tukijalaksi on mielletty Suomen kahdenvälinen suhde Venäjän kanssa ja neljänneksi sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä.

Venäjä ei haluaisi Suomen liittyvän Natoon, mutta toimii siten, että vaihtoehdot koko ajan vähenevät.

– Venäjä on valitettavasti omilla toimillaan Ukrainassa osoittanut syvää piittaamattomuutta niin ihmisoikeuksista kuin kansainvälisestä oikeudesta ja sopimuksista. Se on murentanut suhteemme pohjana olleen luottamuksen. Venäjä ei haluaisi Suomen liittyvän Natoon, mutta toimii siten, että vaihtoehdot koko ajan vähenevät. Vanha tuttu tie on nyt tullut päätökseen.

– Haluan eduskunnan ystävyysryhmän puolesta välittää ukrainalaisten kiitollisuuden suomalaisten tuesta ja esirukouksista Ukrainan ja sen kärsivän kansan hyväksi. Näemme ennen näkemätöntä auttamishalua suomalaisten keskuudessa, taloudellisesti ja humanitaarisin keinoin. Nyt tarvitaan laajaa kansainvälistä solidaarisuutta ja yhtenäisyyttä.

Väliaikaisen asumisen ratkaisuja voitaisiin toimittaa Ukrainaan verrattain nopeasti.

– Sodan keskellä lukuisat ukrainalaiset ovat menettäneet kotinsa. Maassa asutaan nyt kellareissa, teltoissa ja ihmisiä pursuavissa asunnoissa, eikä monella pakolaisella ole kotia, johon jonain päivänä palata, vaikka halu siihen olisi kova. Jotta maata voidaan jälleenrakentaa, tarvitaan väliaikaisia, perusmukavuudet tarjoavia asumismuotoja. Asuntojen yhteyteen tarvitaan myös kriittinen vesi- ja sähköinfrastruktuuri. Suomella on jo osaamista ja kokemusta asumiseen tarkoitettujen moduuliparakkien ja elementtiasuntojen toimittamisesta samantyyppisissä tilanteissa. Näin ollen väliaikaisen asumisen ratkaisuja voitaisiin toimittaa Ukrainaan verrattain nopeasti, eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtajana toimiva Östman kertoi.