Nato-keskustelussa kansa vei ja päättäjät vikisivät.

Suomessa nähtiin yllättävä ja harvinainen tilanne Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Vaikka asiantuntijat olivat odottaneet ja monet olivat pelänneet, että hyökkäys ehkä alkaisi, kaikki olivat toivoneet, ettei niin kävisi. Mutta niin kävi. Kansa alkoi välittömästi suuntautua Natoa kohden.

Muutamassa kuukaudessa käänsi kolmannes suomalaisista Nato-takkinsa. Kolmenkymmenen prosentin kannatus viime vuoden lopulla vaihtui maaliskuun puoliväliin mennessä lähes 65 prosenttiin, ja huhtikuussa ennen pääsiäistä kannatus oli jopa 68 prosenttia. 12 prosenttia suomalaisista vastusti Natoon menemistä, viidennes ei osannut sanoa kantaansa.

Päättäjät peesasivat yleistä mielipidettä. He antoivat puolue-elimien tehdä päätökset vapaasti keskustellen. Moni kansanedustaja ja puoluejohtaja panttasi omaa kantaansa. Tällaista kansa edellä – päättäjät perässä -tilannetta on harvoin nähty. Mutta eipä Suomi ole myöskään vuosikymmeniin joutunut tämänkaltaiseen turvallisuuspoliittiseen turbulenssiin.

Venäjän toiminta on käytännössä pidäkkeetöntä ja vaikeasti ennakoitavaa. Sellaisen naapurin suuntaan rakennetaan aiempaa korkeampi aita ja avataan maisemaa niiden naapureiden puoleen, joiden kanssa rauhanomainen rinnakkaiselo onnistuu.

Venäjän uhkaavan käytöksen joutuvat uudelleen kokemaan iäkkäät sotaveteraanit ja sodan läpikäyneet kunniakansalaisemme. Neuvostoliiton sortumisen jälkeen syntyneet suomalaiset nuoret ovat nähneet Venäjän arvaamattomuuden. ”Venäjä on sotinut koko 24-vuotisen elämäni ajan eri maissa”, totesi KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama puoluevaltuuston ylimääräisessä kokouksessa.

Kristillisdemokraattien kanta Natoon liittymisen puolesta muuttui samaa tahtia muun Suomen kanssa.

Kokoomus on pitkään halunnut Suomea Natoon. Nyt myös muut oppositiopuolueet näyttävät kääntyneen Natoon liittymisen puolelle. Voimakkaasti muuttuneesta poliittisesta ilmastosta kielii se, että vähiten länsimielinen ja eniten sotilaallista liittoutumista perinteisesti vastustanut Vasemmistoliittokaan ei tehnyt mahdollisesta Nato-jäsenyyden hakemisesta hallituskysymystä.

Kristillisdemokraattien kanta Natoon liittymisen puolesta muuttui samaa tahtia muun Suomen kanssa. Kaikki KD:n jäsenet eivät ole siitä mielissään. Kansanedustajilla on omantunnon vapaus äänestää oman mielipiteensä puolesta, ja erilaisten näkökulmien on edelleenkin mahduttava Kristillisdemokraatteihin.

Huom! Toukokuisen mielipidemittauksen prosentit

Pääkirjoitus on kirjoitettu sunnuntaina 8. toukokuuta 2022. Yle julkisti maanantaina 9.5. toukokuisen mielipidemittauksen, jonka mukaan suomalaisista 76 prosenttia kannatti ja 12 prosenttia vastusti Nato-jäsenyyttä.