Vuosia kestänyt keskustelu Nato-jäsenyydestä on loppusuoralla. Jäsenyys ei itsessään kuitenkaan ole päätepiste, vaan lähtölaukaus uudelle ajalle. Ajalle, jossa Suomen turvallisuus stabilisoituu ja ilmeinen kuuluminen länteen ratifioituu. Näillä on myös omat seurauksensa.

Vaikka turvallisuuspolitiikka ymmärrettävästi dominoi yleistä Nato-keskustelua, jäsenyyden suurimmat muutokset ovat talouspoliittisia. Niin kuluttaja- kuin osakemarkkinoille ennustettavuus ja vakaus ovat kasvua tukevia elementtejä, ja näitä jäsenyys tuo. Laajemmat turvallisuuspoliittiset hartiat edesauttavat myös ulkomaisten investointien saamisessa. Talousvaliokunnan julkaisunkin mukaan “jäsenyys vahvistaisi [Suomen] houkuttelevuutta taloudellisen toiminnan sijaintipaikkana”.

Talousvaliokunnan julkaisunkin mukaan jäsenyys vahvistaisi [Suomen] houkuttelevuutta taloudellisen toiminnan sijaintipaikkana.

Sodan myötä jo merkittävästi heikentyneille idänsuhteille jäsenyys on viimeinen naula arkkuun. Talousvaliokuntakin toteaa, ettei idänkaupan voida olettaa palaavan ennalleen pitkään aikaan. Vaikka sodan vuoksi on selvää, ettei kauppaa Venäjän kanssa voi jatkaa, tuo vuosikymmeniä kestäneen kauppakumppanuuden äkillinen päätös haasteita, joita ei saa aliarvioida. Samalla tilanne avaa mahdollisuuden etsiä omavaraisuusastetta ja riippumattomuutta lisääviä ratkaisuja. Selvää on myös, että EU:n sisämarkkinoiden merkitys taloudellemme kasvaa entisestään.

Menestyäksemme meidän on kyettävä osoittamaan suurelle yleisölle se talousosaaminen, joka puolueestamme kiistatta löytyy.

Nato-jäsenyyden tuomien talouspoliittisten muutosten, nykyhallituksen velkarahalla toteutettujen uudistusten ja koronapandemian johdosta talouspolitiikka on varmuudella ensi kevään vaalien keskiössä. Menestyäksemme meidän on kyettävä osoittamaan suurelle yleisölle se talousosaaminen, joka puolueestamme kiistatta löytyy.

KD Nuorten pääsihteeri Tommi Terä kirjoitti KD-Lehden toukokuun numerossa julkaistun kolumninsa toukokuuna alussa 2022.