Päivi Räsänen pitää hallituksen esittämää hoitotakuun parantamista erinomaisena esityksenä, josta kuitenkin uupuu tiedot rahoituksesta.

Räsänen muistutti eduskunnassa, että hoitotakuun toteuttaminen hallituksen esittämässä muodossa edellyttää vuoden 2026 tasolla 672 lääkäriä lisää, 476 sairaanhoitajaa lisää ja 160 miljoonan euron vuosittaisen rahoituksen.

– Nyt pitäisin kyllä erittäin tärkeänä, että ministeri kertoisi, millä tavalla nämä lääkärit ja hoitajat tähän hankitaan, millä tavalla tämä rahoitetaan, Räsänen kysyi.

Terveydenhuollon akuutti kriisi on jäänyt Venäjän hyökkäyssodan ja Nato-keskustelun varjoon.

Terveydenhuollon akuutti kriisi on jäänyt Venäjän hyökkäyssodan ja Nato-keskustelun varjoon. Palkkakiista on pahimmillaan kärjistymässä hoitajien joukkoirtisanoutumisiin, mutta hoitajapula ja terveydenhuollon henkilöstön pula on pahentunut jo pitkään.

– Eduskuntaryhmämme on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapulan ja esitimme tälle vuodelle jo puolen miljardin euron rahoitusta, mutta hallitus ei ole tähän tarttunut. Hoitovelan ja myös koronapaineen kurittamien hoitajien, lääkäreiden ja muiden sote-ammattilaisten hätähuudot on otettava vakavasti, Räsänen vaati.

Hänen mukaansa hoitotakuuta parantavia pykäliä tarvitaan, jotta potilaat pääsevät nopeammin hoidon äärelle, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan nimenomaan resurssit, sekä tekijät että rahoitus.

Samanaikaisesti hallitus myös tehnyt tämän vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituslain, joka sekin on tulossa seuraavan hallituksen käytännössä toteutettavaksi eli voimaan 2023, ja sekin tarkoittaa yli 4 000:n hoitajan lisätarvetta valtakunnallisesti.

– Tässäkin hallituksen esityksessä pykäliin kirjattu tavoite on erinomainen, on tärkeä, mutta resurssit puuttuvat.

Räsäsen mukaan onkin vaara, että näiden seurauksena esimerkiksi kotipalvelut heikkenevät, kun joudutaan henkilöstön painopistettä siirtämään laitoksiin sekä avosairaanhoitoon. Hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää myös lähivuosien eläköityminen.

Kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista, kolmasosa lähihoitajista. Sote-alan koulutuksen saaneista yli 72 000 tekee töitä muualla kuin koulutuksensa mukaisessa työssä. Yhä useampi suunnittelee alan vaihtoa.

– Nyt kiireesti pitäisi saada toimia, joilla sote-työn houkuttelevuutta vahvistetaan, jotta osa tästä reservistä saataisiin alalle, ja myös tarvittaisiin kannusteita, jotta eläkkeelle jääneet työhaluiset terveydenhuoltoalan ammattilaiset voisivat tarttua työntekoon.

Räsänen kertoi surevansa sitäkin, että hallitus teki päätöksen Kela-korvausten romuttamisesta.

–  Se on järjetön ja vahingollinen päätös, koska se on ajamassa julkisia palveluja entistä ruuhkaisemmiksi. Ja päinvastoin, nyt olisi romuttamisen sijaan aika vahvistaa Kela-korvauksia, jotta tätä palveluruuhkaa saataisiin purettua.