Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on jättänyt päihdehoidosta hallitukselle vastattavaksi kirjallisen.

Essayah’n mielestä päihdehoitojärjestelmää on uudistettava ja arvioitava vaikuttavuuden näkökulmasta

Tehoton, hajanainen ja pitkälti A-klinikkasäätiön varaan rakentunut päihdehoitojärjestelmä tarvitsee uudistusta sekä laajaa vaikuttavuuden arviointia, Helsingissä KD:n piirin kevätkokouksessa puhunut Essayah sanoo.

Hän muistuttaa, että suomalainen päihdehoitojärjestelmä on keskittynyt pitkälti haittoja vähentävään päihdepolitiikkaan: Hoito on katkaisu- ja vieroitushoitopainotteista sekä riippuvuudesta aiheutuneiden sosiaalisten ongelmien korjaamista.

Hoito on katkaisu- ja vieroitushoitopainotteista sekä riippuvuudesta aiheutuneiden sosiaalisten ongelmien korjaamista.

Päihdehoidosta puuttuu Essayahin mukaan usein kokonaisvaltainen ymmärrys päihdesairaudesta. Päihdehoitojärjestelmä perustuu A-klinikkasäätiön monopoliasemaan  ja asiantuntija-, koulutus- sekä hoitovalta ovat keskittyneet yhdelle tai korkeintaan muutamalle taholle.

– Nykymalli johtaa tilanteeseen, jossa päihdehoidon tuloksista ja vaikuttavuudesta ei ole käyty avointa keskustelua, Essayah huomauttaa.

Samalla, kun hallitus uudistaa mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöä sekä valmistelee päihde- ja riippuvuusstrategian toimeenpanoa, tulisi myös tarkastella päihdehoitojärjestelmän vaikuttavuutta.

Essayah esittää, että hyvinvointialueiden palvelujärjestelmässä on lisättävä kilpailua hoidon vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Niukat resurssit olisikin kohdistettava toipumiskeskeisen ja tulokselliseen päihdehoitoon nykyisen tehottoman päihdehoitojärjestelmän sijaan.

– Meidän päättäjien on aika nostaa avoimeen keskusteluun päihdehoitojärjestelmän tehottomuus ja yksittäisten toimijoiden monopoliasema. On pystyttävä arvioimaan eri päihdehoitojen vaikuttavuutta riippuvuudesta toipumisen näkökulmasta. Riippuvuutta tulee hoitaa toipumiskeskeisesti, päihteettömästi ja itsenäisenä sairautena, ei vain oireena jostakin muusta,  Essayah painottaa.

A-klinikka Oy:n valta-asema päihdehoitojärjestelmässä johtaa siihen, että kunnat myöntävät maksusitoumuksia pitkälti A-klinikan yhteistyökumppaneiden päihdehoitopaikkoihin, jolloin maksusitoumuksen myöntämisperusteena ei ole päihdehoidon vaikuttavuus vaan muut intressit.

Muissa pohjoismaissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa, päihdehoito on tuloksellista ja vaikuttavaa.

Lisäksi Ruotsissa päihdehoito kuuluu terveydenhuollon piiriin, koska päihdesairauskäsite on kansallisesti hyväksytty ja ymmärretty.

– Suomalaisessa hoitojärjestelmässä tulee panostaa toipumiskeskeiseen ja lääkkeettömään päihdehoitoon kuten muissakin Pohjoismaissa, Essayah vetoaa.

Hoitamaton päihderiippuvuus ja sen mukanaan tuomat seuraukset maksavat yhteiskunnalle miljardeja vuodessa.

Päihderiippuvuus sekä päihteiden käyttö näkyvät lasten huostaanottoina, rikostuomioina, ennenaikaisina työkyvyttömyyseläkkeinä, syrjäytymisenä, yliannostuksina, erikoissairaanhoidon kuormituksena, päihdekuolemina sekä yhteiskunnallisina ja inhimillisinä kustannuksina.

Poliisit vastaavat järjestyshäiriöistä ja käyttävät resurssejaan hoitamattoman päihderiippuvuuden johdosta aiheutuneisiin rikostutkintoihin. Päihderiippuvuuden seuraukset näkyvät myös Rikosseuraamuslaitoksessa, jonka mukaan noin 95 prosenttia vangeista kärsii päihderiippuvuudesta