Vammaisten henkilöiden kokemaa väkivaltaa ei riittävästi tunnisteta, KD Naiset muistuttaa.

Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on yleisempää kuin muulla väestöllä.

KD Naiset vaatii toimenpiteitä väkivaltaa kokeneiden vammaisten henkilöiden aseman parantamiseksi. Erityisjärjestön mukaan se alkaa ilmiön, sen moninaisuuden ja sen kokijoiden tunnistamisesta.

– Olemme tämän velkaa vammaisille henkilöille

– Olemme tämän velkaa vammaisille henkilöille, KD Naiset vetoaa.

Erityisjärjestö muistuttaa, että vammaiset henkilöt kokevat samanlaista väkivaltaa kuin muutkin, mutta toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on yleisempää kuin muulla väestöllä. Väkivalta voi ilmetä niin henkisenä kuin fyysisenä väkivaltana.

Vammaisiin kohdistuvalla väkivallalla on kuitenkin erityispiirteitä verrattuna vammattomiin henkilöihin: Väkivalta voi ilmetä niin avun, hoidon kuin huolenpidon riittämättömyytenä tai suoranaisena laiminlyöntinä.

– Vammainen henkilö on usein riippuvainen toisten avusta. Hän voi olla myös taloudellisesti tai henkisesti riippuvainen väkivallan tekijästä, jolloin asian esille nostaminen on vaikeaa. Väkivallan tekijä ajattelee usein vammaisen henkilön olevan kykenemätön ja voimaton tekemään asialle mitään. Tämä koskee erityisesti naisia, joilla on kehitysvamma ja lisäksi kommunikaatiovaikeuksia, KD Naiset arvioi kannanotossaan.

THL arvioi, että kehitysvammaisilla naisilla on jopa 10-kertainen riski kokea seksuaalista väkivaltaa. KD Naiset on huolissaan tilanteesta.

Aiemmin tällä viikolla uutisoitiin usean miehen raiskanneen kehitysvammaisen naisen toistuvasti.