Eduskunnan lakivaliokunta sai tänään valmiiksi mietinnön uudesta vanhemmuuslaista. Lakiesityksen keskeinen tarkoitus on muuttaa vanhemmuuteen liittyvä lainsäädäntö sukupuolineutraaliksi. Esityksen mukaan äitiyden toteaminen ei edellytä sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen, eikä isyyden vahvistaminen edellytä, että isä on sukupuoleltaan mies. Lopputuloksena on monimutkainen laki, josta on vaikea saada selkoa.

Lakivaliokunnassa työskentelevä kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) jätti vastalauseen lakivaliokunnan mietintöön uudesta vanhemmuuslaista.

– Laki tulee olemaan hankala myös oikeuden käsittelyjen kannalta, eikä tavoitteiden mukaisesti selkiytä tilannetta, vaan päinvastoin monimutkaistaa. Siksi muutamat tarpeelliset muutokset olisi syytä toteuttaa muutoksina nykyisiin isyys- ja äitiyslakeihin.

Lakiesityksen keskeisin sisältö on sukupuolen häivyttäminen ja koko vanhemmuuteen liittyvän lainsäädännön muuttaminen sukupuolineutraaliksi.

Tämä on selkeästi ideologinen hanke.

– Tämä on selkeästi ideologinen hanke. Kuitenkaan luonnonjärjestystä ei voi lailla muuttaa. Äiti on lapsen synnyttänyt biologinen nainen ja isä lapsen siittänyt biologinen mies. Isyys ja äitiys on säilytettävä myös lainsäädännössä biologiseen sukupuoleen sidottuina käsitteinä, Laukkanen korosti.
Hän teki asiasta lausumaehdotuksen, joka kaatui valiokunnassa äänin 4-12.

Lakiehdotuksessa vanhemmuus toteutuu edelleen joko isyytenä tai äitiytenä: termit isä ja äiti säilytetään, vaikka ne irrotetaan sukupuolen käsitteestä. Kuitenkin lapsen synnyttäjä olisi aina äiti, vaikka hän olisikin juridiselta sukupuoleltaan mies.

Lapsella voisi jatkossakin olla vain kaksi oikeudellista vanhempaa: äiti ja isä, kaksi isää tai kaksi äitiä. Termien sukupuolisidonnaisuuden purkamisen aiheuttama lainsäädännön sekavuus korostuu jatkossa entisestään, mikäli hallituksen suunnittelema translain uudistus toteutuu, ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luovutaan.

– Tämä vanhemmuuslakiesitys on eräänlainen esilaki translakiesitykselle, jossa halutaan, että esimerkiksi transpari, joista toinen on entiseltä sukupuoleltaan nainen, voi säilyttää mahdollisuuden synnyttää, vaikka hän olisi juridisesti vahvistetulta sukupuoleltaan mies, Laukkanen toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä olevan translain uudistamisen myötä väestötietojärjestelmään merkityn sukupuolen voisi jatkossa vaihtaa pelkästään esittämällä selvityksen siitä, että henkilö kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ilman vaatimusta minkäänlaisista lääketieteellisistä hoidoista ja lisääntymiskyvyttömyydestä. Asiaa koskeva lakiehdotus on tarkoitus antaa eduskunnalle näillä näkymin elokuussa 2022.

Koko hedelmöityslainsäädäntö vaatisi laajempaa korjaamista.

Vanhemmuslakiehdotuksen mukaan naisparit voisivat jatkossa valita hedelmöityshoitoihin siittiöitä myös sellaiselta luovuttajalta, joka suostuu isyyden vahvistamiseen. Tämä mahdollisuus poistettiin KD:n vastustuksesta huolimatta äitiyslakia säädettäessä, mistä johtuen nykyisin naisparille hedelmöityshoitojen kautta syntyvälle lapselle ei voida vahvistaa isää.

– Nyt esitetty muutos palauttaisi ennen äitiyslain voimaantuloa vallinneen asiaintilan ja korjaisi edellä mainitun lain vakavaa valuvikaa oikeaan suuntaan. Kuitenkin koko hedelmöityslainsäädäntö vaatisi laajempaa korjaamista, Laukkanen sanoo.

KD on johdonmukaisesti korostanut lapsen oikeutta saada tietää biologinen alkuperänsä.

KD on johdonmukaisesti korostanut lapsen oikeutta saada tietää biologinen alkuperänsä.
– Yhdenvertaisuutta edistettäisiin parhaiten vahvistamalla lapsen oikeutta biologisen alkuperänsä tuntemiseen kaikkien hedelmöityshoitoja hakevien perheiden kohdalla. Tästä pitäisi lainsäätäjän huolehtia, Laukkanen toteaa.

Hän muistuttaa, että Suomi on sitoutunut myös lasten oikeuksien sopimukseen, jonka mukaan lapsella on, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.
– Lapsen oikeuden tuntea vanhempansa ei voida katsoa toteutuneeksi sillä perusteella, että lapsi saa vasta aikuiseksi tultuaan saa tietää sukusolujen luovuttajan henkilöllisyyden.

Isyyden riitauttamisesta tulee nykyistä huomattavasti vaikeampaa.

Hallituksen vanhemmuuslakiesitys sisältää useita kohtia, jotka vaikuttavat vanhemmuuden määräytymiseen. Esityksessä ehdotetaan luopumista säädöksestä, jonka mukaan vanhemmuuden voi vahvistaa aikaisintaan 30 päivää lapsen syntymästä, mikäli lapsi on tunnustettu ennen syntymää.

– Muutoksella tavoitellaan prosessin jouhevoittamista, mutta asiantuntijakuulemisten perusteella se heikentää oikeusturvamekanismia tapauksissa, joissa syy isyyden peruuttamiselle tai kiistämiselle ilmenee syntymän jälkeen.

– Toteutuessaan ehdotetunlaisena säädös johtaa tilanteeseen, jossa virheellisen vanhemmuuden korjaaminen on vaikeampaa ja vaatii nykyistä raskaampia prosesseja. Tämä ei edistä lapsen etua, eikä vahvista isyyden tunnustaneen miehen sen enempää kuin isänä itseään tunnustajan sijaan pitävän miehen oikeusturvaa. Sen sijaan isyyden riitauttamisesta tulee nykyistä huomattavasti vaikeampaa tai jopa mahdotonta, Laukkanen arvioi.
Tämän kohdan osalta Laukkanen yhtyi Perussuomalaisten vastalauseessa esitettyihin näkemyksiin.